Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok) on sitä mieltä, että Stansvikin metsä Laajasalossa pitää säästää.
”Kun tietää mitä meidän metsäluonnollemme on tapahtunut, on aivan järkyttävää, että hävitetään luonnon monimuotoisuuskohteita”, Pietikäinen sanoo.
Hän on ilahtunut siitä, että ihmiset ovat heränneet puolustamaan luontoa ja sen monimuotoisuutta niin Stansvikissa kuin muuallakin.
”Pahinta mitä voimme tehdä on, että keskivertoihmiset siirtyvät katsomoon popcornin kera. Ajattelemme, että evvk vanhat metsät, elämä jatkuu, mitä väliä jollain Stansvikin metsällä. Ihmisten pitää välittää ja avata suunsa. Ei pidä tehdä peruuttamattomia virheitä.”
Onko Stansvikin metsän kaataminen peruuttamaton virhe?
”Kyllä se tavallaan on. Metsä uudistuu, mutta jos tiedämme että kolmannes Suomen luonnosta pitäisi ennallistaa, tuollaisten kohteiden hakkaaminen on edesvastuutonta puuhaa.”
Monimuotoisuus on ymmärretty väärin
Hänen mielestään luontokato ymmärretään usein väärin vain tiettyjen lajien uhanalaisuutena. Luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa on kuitenkin kyse myös esimerkiksi lajien vaihtelusta alueittain.
”Monimuotoisuus ei ole sitä, että määrittelemme montako liito-oravaa riittää. Se ei ole eksoottinen laji eikä se ole uhanalaisuuslista. Monimuotoisuudessa on kyse paikallisesta monimuotoisuudesta, jossa on vaihtelua vaikkapa Vuosaaren ja Lauttasaaren välillä. Kyse on vaihtelusta lajien sisällä, siitä, montako versiota esimerkiksi jostain maaperäbakteerista tai kärpäsestä on”.
”Monimuotoisuudessa on kyse paikallisesta monimuotoisuudesta, jossa on vaihtelua vaikkapa Vuosaaren ja Lauttasaaren välillä. ”
Pienenkin luontoalueen mukana voi siis kadota lajeja ja lajiversioita lopullisesti. Pietikäisen mielestä Stansvikissa pitäisi soveltaa varovaisuusperiaatetta: ellemme tiedä tekojemme seurauksia, on parempi olla toimimatta.
”Me emme tiedä, mikä laji on korvaamaton, ennen kuin jälkeenpäin. Ja kun se on kerran tehty, niitä lajeja ei voi uudelleen luoda”, hän sanoo.
Euroopan parlamentti pääsi 10.11.2023 sopuun ennallistamisasetuksesta, jonka tavoitteena on pysäyttää luontokato ja vahvistaa luontoarvoja.
EU:kin mennyt vikaan puheella hiilinieluista
Pietikäinen myöntää, että EU:n tapa puhua metsistä etupäässä ilmastonmuutosta hidastavina hiilinieluina on johtanut harhaan. Luonto on ainutkertaista jokaisessa paikassa niin metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta kuin sen lähellä asuvalle ihmisellekin. Ja se tuo metsäkeskusteluun aivan uuden kierteen.
”Helsinki lobbasi minullekin, että voidaanko Helsingissä hakattavia metsiä korvata suojelemalla metsää Kainuusta. Mutta ei pääkaupunkiseudun luontoa voi suojella sillä, paljonko Kainuussa on metsää.”
Hän kehottaa ihmisiä myös vertailemaan erilaisia intressejä. Suomessa taloudelliset intressit ja asuntorakentaminen ovat usein menneet kaiken muun edelle. Mutta intressivertailussa kannattaa ottaa mukaan pidempi aikajänne.
”Helsinki lobbasi minullekin, että voidaanko Helsingissä hakattavia metsiä korvata suojelemalla metsää Kainuusta.”
”Voimmeko nähdä ne muut arvot: esimerkiksi liikkumisen terveys- ja taloushyödyt, puhdas ilma, hiilensidonta, luonnon monimuotoisuus, ihmisten mielenterveys, estetiikka? Sekin on tärkeää, että minusta tuntuu hyvältä mennä sinne metsään. Kannattaako 30 tai 50 vuoden taloudellisen näkökulman takia hävittää intressit, jotka voivat jatkua 500 vuotta?”
Ykspilkkuviis on korostanut Stansvikin metsäkiistassa mahdollisuutta rakentaa uudenlaista dialogia eri osapuolten välille. Ajatusta ehdotti ympäristökonfliktien hallinnan professori Lasse Peltonen ja kannatti Luontoliiton toiminnanjohtaja Riku Eskelinen. Kaupunkiympäristöstä vastaava Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki (vihr) ei ole vastannut Ykspilkkuvitosen haastattelupyyntöön.
