Vielä ei tiedetä, mainitaanko fossiilisista polttoaineista luopumista kokouksen loppuasiakirjassa (12.12. klo 7:45)
Maapallon lämpenemisen pysäyttäminen 1,5, asteen tuntumaan on tällä viikolla loppulauseitaan muotoilevan COP28-kokouksen päätavoite. Keskusteluissa keskitytään fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopumiseen.
Lähtölaukaus tavoitteelle annettiin vuonna 2015 Pariisissa käydyissä ilmastoneuvotteluissa. Siellä maat sopivat, että ne pyrkivät pitämään lämpötilan nousun lähellä 1,5 celsiusastetta. Kaikkien tajuntaan iskostunut luku kuvaa rajaa, jonka ylittyessä pelätään katastrofaalisten vaikutusten riskin kasvavan. Lähtötilanne oli esiteollisen ajan lämpötila.
Painetta ratkaisuihin tuo se, että ilmaston lämpeneminen etenee. Joidenkin arvioiden mukaan 1,5 asteen raja ylitetään ensi vuonna, kun ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen vaikutusta lisää El Niño, trooppisen Tyynenmeren luonnonilmiö. Brittien oma ilmatieteen laitos, Met Office, on arvioinut, että vuonna 2024 maapallon keskilämpötila on 1,34-1,58 celsiusastetta korkeampi kuin esiteollisella kaudella.
YK-tapaamisesta on tullut Ilmasto-Davos
YK:n ilmastokokous on kulkenut pitkän matkan siitä, kun COP1 järjestettiin Berliinissä vuonna 1995. Silloin paikalla oli alle 4 000 osallistujaa. Tämänvuotinen COP28 on kerännyt lähes 100 000 osallistujaa. Tapahtuma on muuttunut YK-neuvotteluista ilmastomessuiksi. Politico-lehden toimittaja Karl Mathiesen kutsuu sitä myös Ilmasto-Davosiksi, koska paikalla on valtionpäämiehiä, miljonäärejä ja muita maailman vallan kahvoja puristavia.
”Parasta COP:ssa on se, että paikalla ovat kaikki “syylliset” (ilmastonmuutoksesta vastuulliset osapuolet)”, määritteli Australian toiseksi rikkain mies Andrew Forrest, Politicon haastattelussa.
Forrest on rikastunut rautamalmilla, jota hän on laivannut valtavilla 270 000 tonnin aluksilla Kiinan terästeollisuuden raaka-aineeksi. Viime vuosina hän on kuitenkin kääntänyt laivansa keulan ja ryhtynyt vihreän energian evankelistaksi. Nykyisin Forrest tavoittelee fossiilivapaata rahtilaivaliikennettä vihreän energian avulla.
Politicon Dubaissa haastattelemassa Forrestissa henkilöityy muutos, joka on tapahtumassa ilmastonmuutoksen hillinnässä ja sitä koskevissa keskusteluissa. Koska yritykset näkevät muutoksessa mahdollisuuden liiketoimintaan, myös COP28 on muuttunut yrityksille tärkeäksi bisnestapaamispaikaksi.
Saavutetaanko 1,5 astetta?
Entä onnistuuko COP28 saavuttamaan Pariisissa asetetun tavoitteen, kohtalonkysymyksen, kun paikalla ovat mm. maailman suurimmat öljy- ja kaasuyritykset hämärtämässä agendaa?
Optimismia on ilmassa paljon. Ilmastoneuvottelujen painopisteen muutosta ei välttämättä nähdä huonona, vaan osana maailmanlaajuista bisneksen muutosta. Euroopan Ilmastosäätiön toimitusjohtaja (European Climate Foundation) Joss Garman näkee COP28 kaltaisten huippukokousten lähettävän tärkeitä signaaleja. Hän muistutti Dubaissa, miten vuonna 2022 investoinnit puhtaampaan teknologiaan siirtymisessä ylittivät jo biljoonan dollarin rajan ja miten luku on kaksinkertaistumassa tulevina vuosina.
Ilmastotoimien ja bisneksen rinnakkaineloa edistävät myös mm. Yhdysvaltojen vihreät tuet, Kiinan panostukset aurinkoenergiaan ja sähköautoihin ja EU:n Green Deal -suunnitelma.
Talkoisiin tarvitaan kaikki. Maanantaina tosin jo uutisoitiin, että COP28-kokouksessa aikaansaatu luonnos ei mainitse fossiilisista polttoaineista luopumista. Sen sijaan puhutaan niiden vähentämisestä yhtenä vaihtoehtona. Suomi ajaa yli sadan maan kanssa kantaa, että fossiilisten polttoaineiden käyttö lopetetaan vähitellen kokonaan. Uutistoimisto Reutersin mukaan maailman suurin öljynviejä on painostanut voimakkaasti siihen suuntaan, että kokouksen loppulauselmassa ei manittaisi fossiilisia polttoaineita lainkaan. Nyt julki tullut luonnos ei toki ole vielä lopullinen. Virallisesti kokouksen pitäisi päättyä jo tiistaina, mutta sillä on pitkät perinteet venymisestä yli alkuperäisten päivien.
Asiantuntijoiden ja tutkijoiden mielipiteenilmaisulla on väliä (9.12. klo 7:30)
Entistä useampi tutkija on ryhtynyt aktivistiksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Silti moni heistä on jättänyt lennot Dubaihin ostamatta ja keskittyy kritisoimaan hallitusten hidasta edistymistä kasvihuonepäästöjen leikkaamisessa kotimaan protesteissa. Nature-lehti uutisoi kansainvälisestä Scientist Rebellion -ryhmästä, joka toimii 23 maassa. Se organisoi protesteja ympäri maailmaa COP28-kokouksen aikana.
Monilla kokouksen väliin jättämisen syynä on Arabiemiraattien yleisesti nuiva suhtautuminen protesteihin ja hallitsijakritiikkiin. Vaikka isäntämaa nyt on luvannut sallia “arvojen ilmaisemisen” kokouksen aikana, kaikki eivät ole halunneet ottaa riskiä. Toiset on saanut jäämään kotiin pitkä lentomatka Dubaihin ja lennoista ilmoille pöllähtävät päästöt.
Asiantuntijoiden ja tutkijoiden mielipiteenilmaisulla on väliä. Tutkijoiden roolia yleiseen mielipiteeseen vaikuttajina pidetään yleensä suurena, vaikka usko heidän asiantuntemukseensa on esimerkiksi USA:ssa vähentynyt viime vuosina. Washingtonissa toimiva think tank, Pew Research Center, julkaisi viime kuussa tutkimuksen, jonka mukaan tieteeseen lujasti uskovien määrän on pudonnut 14 prosenttia koronapandemiaa edeltäneestä ajasta. Tieteentekijöiden kannanottoihin luottavien luku on silti yhä varsin korkea, 73 prosenttia.
Onko mielenosoituksilla sitten ylipäätään väliä? Jonkinlaisia viitteitä merkityksestä on saatu tieteellisesti. Kun tutkimuksessa tarkasteltiin amerikkalaisten suhtautumista ilmastonmuutokseen ennen ja jälkeen kahta laajaa ilmastomarssia vuonna 2017, havaittiin muutos asenteissa. Kansalaiset suhtautuivat marssien jälkeen entistä optimistisemmin siihen, että ihmiskunta kykenee yhdessä ratkomaan isoja ongelmia. Tutkimus toteutettiin Indianan yliopistossa.
Myös ruotsalaisen ilmastoaktivistin Greta Thurnbergin ja hänen käynnistämänsä “Fridays for Future” -liikkeellä on ollut vaikutusta. Sveitsissä tehtiin 1200 hengen otoksella tutkimus, joka paljasti, miten liikkeen vaikutuksesta kolmasosa oli aiempaa huolestuneempi ilmastonmuutoksesta.
Mielipide kannattaa siis ilmaista.
Tekoäly voin pian kuluttaa energiaa yhtä paljon kuin kokonainen keskisuuri valtio (4.12. klo 11:35)
Ei liene paikkaa, minne tekoäly ei olisi jo luikerrellut. Siksi ei ole yllätys, että Cop28 on täynnä tapahtumia ja keskusteluja tekoälyn ympäriltä. On paljon pohdintaa sekä sen mahdollisuuksista että uhista.
Parhaimmillaan tekoäly on ainutlaatuinen tilaisuus prosessoida valtavia määriä informaatiota ja tuottaa tietoa, jolla voidaan hillitä ilmastonmuutosta. Google ja Boston Consulting Group ennustavat, että tekoälyn avulla voidaan kasvihuonekaasupäästöistä leikata 5-10% vuoteen 2030 mennessä.
Esimerkiksi jo nyt tekoälyn avulla varoitetaan tulvista, annetaan ohjeita kuivuuden kanssa kamppaileville maanviljelijöille ja ohjataan ihmisiä välttämään ulkoilua pahimpien saastepiikkien aikana.
Kokouksen ensimmäisenä päivänä YK ilmoitti merkittävästä tekoäly-yhteistyöstä Microsoftin kanssa Tekoälypohjaisen alustan avulla pystytään valvomaan sitä, miten eri maat toteuttavat sitoumuksia vähentää fossiilisten polttoaineiden päästöjään. Innovaatio helpottaa dramaattisesti ilmastodatan analyysia ja validointia.
Toisaalta kokouksessa on jo muistutettu, miten tekoäly on ihmisen aikaansaama eksistentiaaliuhka, joka vaatii vastuullista ja eettistä ajattelua sekä teknologian vaikutusten syvällistä ymmärtämistä. Ajatus on linjassa tekoälyäfirmojen vetäjien aiemmin julkisuudessa esittämien uhkien kanssa.
COP28 paneutui viikonloppuna myös toisenlaiseen uhkaan. Tekoälyn vaatiman sähkön tuottaminen voi siivittää päästöt kasvuun ja kiihdyttää ilmastonmuutosta. Esimerkiksi vuosi sitten suuren yleisön tietoisuuteen noussut ChatGPT keräsi kahdessa kuukaudessa 100 miljoonaa käyttäjää. The New York Times on uutisoinut tutkimuksesta, jossa maltillisen arvion mukaan tekoälyserverit voivat kuluttaa vuonna 2027 yhtä paljon energiaa kuin vaikkapa Ruotsi samana vuonna. Kulutus vastaisi noin 0,5 prosenttia maailman vuosittaisesta sähkönkulutuksesta.
Koska tulevaisuus on kuitenkin ennen kaikkea ratkaisuissa, tulevien viikkojen aikana ilmastokokouksen paneelit pohtivat mm. keinoja ja sektoreita, joilla tekoäly voidaan valjastaa nollapäästötavoitteiden veturiksi tai lähestymisiä, joilla tuetaan läpinäkyvyyttä. Keskusteluissa mietitään myös tekoälyn mahdollisuuksia maankäytön suunnittelussa ilmastonmuutokselle alttiissa maissa.
Paljastukset Arabiemiraattien öljylobbauksesta kuumentavat tunteita (1.12. klo 9:45)
COP28-ilmastonkokous pidetään Dubaissa hulppeissa puitteissa – jotka on rakennettu ilmastoa kuumentavilla öljyrahoilla. Monet ympäristöaktivistit ovat kritisoineet paikan valintaa voimakkaasti. Lisää vettä myllyyn saatiin kokouksen alla maanantaina, kun BBC paljasti, että Arabiemiirikunnat on kulisseissa yrittänyt hyödyntää isäntäasemaansa lobatessaan öljy- ja kaasusopimuksia ympäri maailmaa Kokouksessa neuvotteluja johtaa Arabiemiraattien Sultan al-Jaber, joka on myös maan kansallisen öljy-yhtiön Adnocin johdossa. Al Jaber on kiistänyt väitteet valheina.
Jotkut ovat irvailleet, että tilanne vasta sitä, että tupakkafirman johtaja vetäisi maailman terveysorganisaatiota WHO:ta.
Ilmastonmuutos ja sen hillintä on paradoksaalinen kysymys myös Emiraateille. Maan talous rakentuu vahvasti öljyn varaan, mutta hillitsemätön ilmastonmuutos johtaa siihen, että nykyjohtajien lastenlapsilla ei luultavasti ole enää paikkaa elää. Tiedemaailma on varoittanut, että nykyinen öljynpolttamisen vauhti nostaa Emiraattien lämpötilat sellaisiin korkeuksiin, että maasta tulee hyvin nopeasti asumiskelvoton.
Arabiemiraatit ovat vedenjakajalla ja voi vain toivoa, että vaaka kallistuu kestävän tulevaisuuden suuntaan. Siksi ei kannata olla liian skeptinen hyville uutisille, joita myös tihkuu.
Arabiemiraatit on mm. ollut ensimmäisiä maita Persianlahden alueella, joka on investoinut kestävään kehitykseen ja pyrkinyt laajentamaan bisneksiään öljytuotannon ulkopuolelle. Toki maa kasvattaa yhä mustan kullan tuotantoaan. Al Jaber voi silti olla oikea henkilö käännyttämään öljy-yhtiöitä kohti uudenlaisia bisnesmalleja ja houkuteltua muita alueen maita mukaan päästövähennyksiin.
Vaikka lähtökohdat kokoukselle ovat kankeat myös muista syistä, toivonpilkahduksia sentään on. Kaksi viikkoa sitten kaksi maailman suurinta saastuttajaa, USA ja Kiina sopivat kiihdyttävänsä uusiutuvien energialähteiden käyttöä korvaamaan fossiilisia. Tosin aikataulua tai yksityiskohtia suunnitelmalle ei ole. Toinen iso ilonaihe lähimenneisyydestä on teollisuusmaiden, Suomi muiden mukana, sitoumus antaa 100 miljardia dollaria vuosittain 2025 asti kehitysmaiden avuksi ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Tavoitteeseen päästiin ensimmäistä kertaa tänä vuonna.
Tänään homma lähtee toden teolla vauhtiin Dubaissa. Tavoitteena saada aikaan sopimuksia päästöjen rajoittamiseksi, uudistuvien polttoaineiden käytön lisäämiseksi ja kehitysmaiden auttamiseksi katastrofista selviämisessä. Fossiiliset päästön kasvavat edelleen, tämä vuosi on ollut maapallon mittaushistorian kuumin, ja ilmassa on turhautumista asioiden hitaaseen edistymiseen.
Suurin toivo on siinä, että yhteen paikkaan yhteisen asian äärelle on saatu iso joukko päättäjiä ja vaikuttajia eri puolilta maailmaa. Kokoukseen odotetaan peräti 70 000 osallistujaa.
Jotain hyvää varmasti syntyy!
YK:n ilmastokokous alkaa tänään kuumissa tunnelmissa (30.11. klo 16.00)
Tänään käynnistyy Dubaissa YK:n suuri, jokavuotinen, ilmastokokous, COP28 (https://www.cop28.com ). Kaksitoista päivää ja yötä lähes 200 maan diplomaatit ja valtionpäämiehet ratkovat ihmiskunnan kohtalonkysymystä: maapallon lämpötilaa kohoaa kohtalokasta vauhtia ja valtiot toimivat liian hitaasti katastrofin estämiseksi. Kiperä kysymys vaatii usein lisäpäiviä ja kokous venyy yliajalle. Näin käynee myös tänä vuonna.
Nimen alkuosa COP muodostuu sanoista “Conference of the Parties”, jossa “parties” viittaa niihin 197 valtioon, jotka allekirjoittivat YK:n ilmastosopimuksen vuonna 1992. Loppuosan 28 kertoo sen, että kyseessä on 28. ilmastokokous.
Kokouksella on kunnianhimoinen tavoite saada aikaan luonnos, jolla saataisiin vauhtia maailmanlaajuiseen siirtymään fossiilisista polttoaineista kohti kestävämpiä vaihtoehtoja.
Vaikean peruskysymyksen lisäksi kokouksella on tänä vuonna omat erityishaasteensa. Kokousta isännöi maailman viidenneksi suurin öljyntuottaja, Arabiemiirikunnat. Tämä on suututtanut monet aktivistit. Myös maailmanpoliittinen sekasorto, jonka polttopisteessä ovat sodat Lähi-idässä ja Ukrainassa eivät helpota neuvotteluja.
Ykspilkkuviis seuraa tapahtumaa ja poimii kiinnostavia keskusteluja, kasvoja ja kokemuksia viikkojen virrasta.
