Oletko jo käynyt terveysmetsässä? Sellaiset on perustettu sairaalan yhteyteen Lahdessa ja Kajaanissa. Terveysmetsässä voidaan järjestää ohjattuja kävelyjä esimerkiksi monisairaille terveyskeskusten asiakkaille tai unihäiriöistä kärsiville. Siellä voivat pistäytyä vetämässä henkeä myös sairaalassa vierailevat omaiset tai kirmaamassa päiväkotiryhmät.
Lahti ja Kajaani kuuluvat edelläkävijäkaupunkeihin luonnon tuomisessa suunnitelmallisesti terveyden ja hyvinvoinnin tueksi.
Neurologian erikoislääkäri Hanna Haveri on Suomen ensimmäinen planetaarisen terveyden lääkäri, jonka työhön Lahdessa kuuluu edistää myös Lahden seudun asukkaiden luontoyhteyttä.
”Meillä on yhteiskunnassa taipumus keskustella luontoon liittyvistä riskeistä, kun pitäisi puhua enemmän luonnossa käymisen hyödyistä,” Haveri on huomannut.
Esimerkiksi stressistä ja liian vähästä liikunnasta kärsivä potilas voi saada Haverilta neuvon tehdä koirien kanssa rauhallinen metsälenkki ennen nukkumaan menoa.
Kipupotilaat ovat Haverin mukaan yksi ryhmä, joille luonnossa liikkumisesta voi olla tuntuvaa apua.
”Heillä on stressitasot korkealla ja huonot yöunet. On tärkeää löytää keinoja, joilla kivut jäisivät välillä taka-alalle.”

Mieli toipuu metsässä
Tutkimuksen avulla on mahdollista tunnistaa, ketkä hyötyvät eniten luontoretkistä tai terveysmetsäkävelyistä. Kun Sipoon kokeiluissa vertailussa olivat ohjatut luontoretket ja ohjattu perinteisempi liikunta, luonnon hyöty oli suurin terveydeltään heikoimmille osallistujille. Urheilullisemmasta kuntoilusta taas hyötyivät ne, joilla oli jo valmiiksi melko hyvä kunto.
Luontokävelijöillä parani unen laatu, kuntoilijoilla taas unen kesto. Molemmilla ryhmillä toimintakyky parani, mutta vain luonnossa kävelleet kokivat mielen hyvinvoinnin kohentuneen. Mieliala nousi, energiaa tuli lisää ja ihmisten kanssa tuntui olevan helpompi tulla toimeen.
Juttu jatkuu tietolaatikon jälkeen
Tietolaatikko: Mikä terveysmetsä?
- Etenkin mielenterveyden osalta tutkimusnäyttö luonnon terveyshyödyistä on vahvaa.
- Terveysmetsiä alettiin perustaa sen jälkeen, kun ensin Sipoossa oli kokeiltu metsäretkien vaikutusta avoterveydenhuollon asiakkaisiin. Siellä lääkärit tai hoitajat lähettivät avoterveydenhuollon potilaita terveysmetsäretkille, joiden vaikutuksia sitten tutkittiin.
- Ensimmäiseksi retkille vietiin diabeetikkoja sekä stressistä tai lievästä masennuksesta kärsiviä. Myöhemmin huomattiin monien muidenkin hyötyvän niistä. Retket täydentävät hoitoa tai tukevat niiden hyvinvointia, jotka eivät lääketieteellistä hoitoa tarvitse. Syyskuun lopussa valmistui uusi ryhmä koulutettuja terveysmetsäoppaita.
Toivoa kustannuskriisin keskelle
Lähetteen luontoon ei senkään tarvitse tulla juuri lääkäriltä tai muilta terveydenhoidon ammattilaisilta. Luontoon suuntautuvien käyntien tai retkien järjestämiseen sopivampia toimijoita voivat olla kaupungit ja kunnat sekä kolmannen sektorin järjestöt ja säätiöt, sanoo Hanna Haveri.
Lahti ja Kajaani ovat mukana Luontolähete -hankkeessa, jossa laajennetaan kunnissa jo valmiiksi työskentelevien liikuntaneuvojien osaamista ohjata asiakkaita luontoon ja kestäviin arjen valintoihin. Aktiviteetit suunnitellaan tutkimustiedon pohjalta. Liikuntalähetteellä tulevat asiakkaat voivat halutessaan kokeilla luontopainotteista elintapaohjausta eli niin sanottua luontolähetettä.
Luontolähetettä on suunnittelemassa väitöskirjatutkija Maija Lipponen, joka on Luonnonvarakeskuksen tutkijana tuonut ammattilaisille tutkimustietoa ja kehittänyt heidän apunaan käytännön tapoja saada ihmisille parempaa oloa luonnosta jo vuosien ajan.
Lipponen arvioi, että luonnon hyvien vaikutusten hyödyntämisestä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä erilaista hoitoa tai palveluja tarvitsevien tukena koituu rahallista säästöä. ”Kaikki keinot tarvitaan nyt, kun hyvinvointialueitten taloustilanne on todella huono.”
”Kun tutkimuksen perusteella on jo hyötyjä tiedossa, miksi niitä ei hyödynnettäisi?”

Pois lääkelähtöisestä ajattelusta
Lääkkeettömiä hoitoja on joka tapauksessa tarvetta kehittää, huomauttaa Haveri puolestaan. Luonnon parantavat vaikutukset voivat olla osa suunniteltavia hoitopolkuja.
Liikuntalähetteet ja kuntien liikuntaneuvonta ovat olleet pitkään käytössä. Lähettäjänä voi olla fysioterapeutti, terveydenhoitaja tai terveyskeskuslääkäri. Esimerkiksi Tampereella ja Kouvolassa on käytössä myös kulttuurilähetteitä. Molemmissa räätälöidään asiakkaalle hänelle sopivaa toimintaa. Lähettäjänä voi olla joko terveys- tai sosiaalipuolen ammattilainen.
Onko jo pian mahdollista, että lääkärikäynnillä saatkin lähetteen luontoon lääkereseptin sijaan?
Ihan näin pitkällä ei olla, toteaa Hanna Haveri. ”Luonnossa liikkumisen vaikutuksista sairauksien varsinaisessa hoidossa on vasta vähän näyttöä”.
Jotta lääkäri voisi tehdä virallisia luontolähetteitä, tarvittaisiin vielä paljon vankkaa tutkimustietoa esimerkiksi metsäkävelyiden vaikutuksesta juuri jonkin tietyn sairauden hoidossa.
Mutta reseptien ja lähetteiden lisäksi lääkärit antavat myös elintapoja koskevia neuvoja ja suosituksia. Niitä on jo nyt mahdollista laajentaa koskemaan myös luonnossa liikkumista. Lahden ja Kajaanin Luontolähete-kokeilulla selvitetään, voisiko luonto olla liikuntaan ja kulttuuriin rinnastettava lähetekäytäntö kuntien hyvinvointia edistävässä työssä.
Suuntaus muiden kuin lääkkeisiin perustuvien hoitokeinojen tutkimukseen perustuvaan lisäämiseen on kansainvälinen. Se tunnetaan nimellä social prescribing eli sosiaaliset lähetteet.
Toiselta kantilta ajatellen aukeaa vielä isompi perspektiivi. Puhutaan planetaarisesta terveysajattelusta, jossa ihminen ymmärretään luonnon hyvinvoinnista riippuvaisena olentona. Myöskään lääketiede ei voi toimia erillisenä ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta.
Maija Lipposella on mielessään paitsi terveyttä tavoittelevan ihmisen, myös luonnon näkökulma:
”Voisiko luontoon menemisen tapa olla samalla luontoteko? Vaikkapa pihalla puuhaileva saisi liikuntaa ja hyötyisi luonnon mikrobeille altistumisesta, ja voisi samalla edistää oman pihan monimuotoisuutta jättämällä maahan risukasoja tai lahopuuta.”