Nani Pajunen
Nani Pajunen, TkT, on kestävyyssiirtymän ammattilainen, joka on työskennellyt teollisuudessa ja konsulttina sekä vetänyt yritysten ja yliopistojen yhteisiä tutkimus- ja kehityshankkeita. Nani oli yksi kansallisen kiertotalouden tiekartan kirjoittajista Sitralla. Tällä hetkellä Nani on vapaalla Sitran Kestävyysratkaisut -yksikön johtavan asiantuntijan tehtävästä ja toimii konsulttina AFRY:llä sekä valmistelee yritysten kanssa yhteistyössä TKI-hankkeita auto- ja meriteollisuuden kestävyyssiirtymän vauhdittamiseksi Turun ammattikorkeakoulussa.
Globaali talousjärjestelmämme perustuu luonnonvarojen ja energian ylikulutukseen. Sen seurauksena olemme keskellä kestävyyskriisiä, joka ilmenee ilmastonmuutoksena ja luontokatona.
Kestävyyssiirtymän ytimessä on siis lopettaa luonnonvarojen ylikuluttaminen. Samalla meidän tulee entistä paremmin ja tehokkaammin hyödyntää yhteiskunnassa ja taloudessamme jo käytössä olevia materiaaleja. Myös rikkaiden maiden asukkaiden kulutuskäyttäytymisen pitää muuttua.
Kansainvälisen luonnonvarapaneelin arvion mukaan luonnonvarojen käyttöönotto ja prosessointi aiheuttavat noin puolet globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä ja 90 prosenttia luontokadosta.
Kestävyyssiirtymän ytimessä on siis lopettaa luonnonvarojen ylikuluttaminen. Samalla meidän tulee entistä paremmin ja tehokkaammin hyödyntää yhteiskunnassa ja taloudessamme jo käytössä olevia materiaaleja. Myös rikkaiden maiden asukkaiden kulutuskäyttäytymisen pitää muuttua
Kestävyyskriisi haastaa meidät kaikki – ei pelkästään meitä Suomessa vaan globaalisti ihan jokaisen – miettimään omaa rooliamme kestävyyssiirtymässä. Huomioinko kaikessa päätöksenteossani jo nyt maapallon tulevaisuuden, vaadinko tuottajilta ja kaupalta kestävyyttä, vai olisiko vielä parantamisen varaa?
Juttu jatkuu tietolaatikon jälkeen
Nani Pajusen vinkit kestävyyssiirtymään yksilön arjessa
- Muutos lähtee ajatuksesta: Ajattele kaikki uudestaan ennen kuin teet mitään (Rethink everything before you do anything).
- Testaa omassa arjessasi uutta tapaa ajatella. Ala seurata kulutustottumuksiasi ja ostopäätöksiäsi sekä pakkausten määrää.
- Siirry tekemään valintoja, joilla jokaisella pystyt vähentämään materiaalista kulutusta.
- Käytä kertakäyttöisten muovipakkausten sijaan pakkausrasioita.
- Ota kauppakassi mukaan lähtiessäsi ruokakauppaan
- Kysy myyjältä lisää tuotteesta, jota olet ostamassa.
- Huolehdi, että omalla kohdallasi lajittelet kaiken syntyneen jätteen oikein.
- Pikkuhiljaa alat nähdä uusia mahdollisuuksia kestävyyssiirtymän edistämiseen, materiaalisen kulutuksen vähentämiseen ja materiaalikierron lisäämiseen.
- Tämä ”uudella tavalla” maailman katsominen tuo myös toivottavasti lisää ymmärrystä ja – mikä tärkeintä – ajatuksia toimenpiteistä suuremman luokan muutoksen tekemiseen.
Jätelaki vaatii jo nyt kestävyyttä ja kierrätettävyyttä
Siirtymä kohti kiertotaloutta ei ole ollut kiinni ohjauskeinojen puutteesta. Vuonna 2008 EU julkaisi jätedirektiivin ja vuonna 2011 kansallisesti jätelain. Samalla astui voimaan materiaalista kiertotaloutta ohjaava säädös.
Jätelaissa ohjataan selväsanaisesti tuottajaa kiertotalouden mukaisiin toimiin. Kiertotalouden ydintä on jätelain kohta, jossa sanotaan, että tuotteen tulisi olla mahdollisimman pitkäikäinen, kestävä, huollettava, korjattava, uudelleenkäytettävä, ja että materiaalien tulisi olla kierrätettäviä. Myös tuotteen käytöstä mahdollisesti syntyvä jätemäärän tulisi olla mahdollisimman pieni, eikä tuotteita saisi myöskään pakata tarpeettomasti.
Miksi jätelaki sitten ei ole johtanut kiertotalouteen kuin pieniltä osin?
Kuluttajan on vaikeata toimia ostotilanteessa jätelain säädösten mukaisesti, jos tarjolla ei ole lain periaatteita noudattavia tuotteita. Tuotteen pitkäikäisyyttä on ostohetkellä ehkä vaikeata arvioida, mutta myyjältä voi ja kannattaa kysyä ainakin huolto- ja korjauspalveluista sekä varaosien saatavuudesta. Se antaa hiukan tietoa siitä, onko tuotetta omalla toiminnalla mahdollista pitää käytössä pitkään.
Jätelaissa korjattavuus halutaan varmistaa myös sillä, että tuotteille pitää olla saatavilla käyttöohjeet ja tekniset tiedot, välineitä korjaukseen, varaosia sekä laitteet tai ohjelmistot, jotka mahdollistavat tuotteen laadukkaan korjauksen ja turvallisen uudelleenkäytön. Me kuluttajina voimme varmistaa että tämä toteutuu.
Elinkaaren alkuvaihe ratkaisee kiertotalouden onnistumisen
Jätelain mukaan valmistuksessa tulisi käyttää säästeliäästi raaka-aineita ja raaka-aineina tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää ylijäämämateriaalia eli jätettä tai jätteestä valmistettuja raaka-aineita, tai käytettyjä tuotteita tai tuotteiden osia. Tähän asiaan Euroopan Unionissa on tulossa lisää vaatimuksia ja ohjeistuksia.
Leluja pakataan ensin yksittäin muotoon prässättyihin muovipakkauksiin. Nämä muovipakkaukset pakataan muovi-ikkunalliseen pahvilaatikkoon tai toiseen läpinäkyvään muovipakkaukseen.
Esimerkiksi jatkossa auton valmistuksessa tulee käyttää tietty määrä kierrätettyjä materiaaleja, joista osa pitää olla autoperäisiä. Muovin kohdalla tavoitetaso on jo annettu: auton muoviosissa tulee käyttää 25-prosenttisesti kierrätysmuovia ja tästä kierrätysmuovista 25 prosenttia tulee olla autoista kierrätettyä materiaalia. Tällä sekoitevelvoitteella halutaan tehostaa materiaalien erottelua loppupäässä ja niiden valmistelua kierrätykseen. Myös arjen kuluttajatuotteista, kuten vaatteissa, näemme jo nyt yhä useammin, että siinä on käytetty kierrätysmateriaaleja.
Myös ylimääräiseen ja tarpeettomaan pakkaamiseen voi kiinnittää huomiota. Useita tuotteita pakataan ensin yksittäin muotoon prässättyihin muovipakkauksiin ja nämä muovipakkaukset pakataan muovi-ikkunalliseen pahvilaatikkoon tai toiseen läpinäkyvään muovipakkaukseen.
Esimerkiksi lelujen ja pienten työkalujen kohdalla tämä monikerroksellinen pakkaaminen on valitettavan normaali käytäntö. Jätehuollon tuottajavastuu tulee tämän vuoden aikana laajenemaan ja se tulee koskemaan kaikkia ammattimaisesti toimivia yrityksiä, jotka saattavat markkinoille pakkauksia.
Juttu jatkuu tietolaatikon ja kuvan jälkeen
Vain kymmenen prosenttia materiaalista kiertää
- Vain noin 10 prosenttia materiaalista maailmassa kiertää tällä hetkellä uudelleenkäyttöön.
- Harvinaisten maametallien kohdalla kierrätysprosentti on vieläkin pienempi, vain yhden prosentin luokkaa. Elektroniikkajäte on globaalisti nopeimmin kasvava jätelaji. Sen haasteena on materiaalisekoitteet ja pienet määrät erilaisia aineita. Esimerkiksi älypuhelimessa, joka painaa alle 200 grammaa, voi olla käytössä yli 70 alkuainetta ja yli 60 erilaista metallia.
- Jätelain mukaan tulee ensisijaisesti vähentää jätteen syntyä ja sen haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, tulee se mahdollisuuksien mukaan hyödyntää materiaalina tai energiana. Vasta, jos tämäkään ei onnistua, ylijäämämateriaali eli jäte tulee toimittaa loppukäsittelyyn.
- Tuotteesta ei saa sen elinkaaren missään vaiheessa aiheutua jätteenä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, eikä se saa aiheuttaa roskaantumista. Erityisesti mainitaan, että kriittisiä raaka-aineita sisältävä tuote on mahdollisuuksien mukaan uudelleenkäytettävä ja jätteenä kierrätettävä.
- Jätelain mukaan tuotteiden valmistuksessa pitää välttää ympäristölle ja terveydelle haitallisia aineita sisältäviä raaka-aineita ja pyrkiä korvaamaan tällaiset aineet haitattomilla raaka-aineilla. Myös tuotantomenetelmät tulee valita siten, että valmistuksessa syntyy mahdollisimman vähän jätettä ja syntyvä jäte on terveydelle ja ympäristölle mahdollisimman haitatonta.
Vaadi kiertotalouden mukaisia tuotteita
Euroopan Unionin säädösympäristö on hyvä ja toimenpiteet tähtäävät kestävyyssiirtymän ja kiertotalouden ratkaisuiden käyttöönoton tukemiseen ja vauhdittamiseen. Säädökset yksin eivät kuitenkaan ratkaise muutoksen toteutumista. Kuten jätelaki osoittaa, ”kiertotalouslaki” on jo olemassa, mutta ilman konkreettisia toimia ja päätösten jalkauttamista jokaiseen arjen hetkeen, kestävyyssiirtymä ei etene.
Maailmantalous perustuu tällä hetkellä enemmän tai vähemmän luonnonvarojen ylikulutukseen. Elämme yltäkylläisyydessä, yhteiskunnassa, missä saamme verkkokaupasta tilattua käytännöllisesti katsoen mitä vain, toimitettuna kotiovelle. Nykyinen talousjärjestelmämme perustuu niin tuottaja- kuin kuluttajapäässä edelleen take-make-waste -malliin ja ylenmääräiseen kulutukseen.
Markkinatalouden vahvin laki on kysynnän ja tarjonnan laki. Mitä enemmän markkinoilla on kysyntää, sitä enemmän tiettyjä asioita tuotetaan, toisaalta mitä enemmän tuotetaan, sitä enemmän syntyy tarpeita kuluttaa. Jatkossa tämä vapaan markkinatalouden peruslaki tulee kääntää tukemaan kestävyyssiirtymää. Siinä on rooli niin yrityksillä kuin yksilöillä.
Muista kysyä myyjältä myös korjattavuudesta ja huollettavuudesta. On myös hyvä varmistaa, että huolto- ja korjauspalveluita on tarjolla.
Useat yritykset ovat määrätietoisesti ja johdonmukaisesti kehittäneet omaa toimintaansa ja ottaneet kiertotalouden oman strategiansa ja toimintansa ytimeen. Parantamisen varaa kuitenkin on. Myös me kuluttajat voimme miettiä uudestaan asennettamme omistamiseen ja kulutukseen.
Asiakkaana sinulla ja minulla on oikeus vaatia kaupassa kestäviä ratkaisuja ja myyjältä tietoa tuotteesta, mm. sen valmistuksesta ja valmistuksen aikaisista ympäristövaikutuksista ja sosiaalisesta vastuusta, käytetyistä materiaaleista ja käyttöiän lopussa kierrätettävyydestä, riippumatta siitä asioitko kivijalkakaupassa vai verkkokaupassa. Muista kysyä myyjältä myös korjattavuudesta ja huollettavuudesta. On myös hyvä varmistaa, että huolto- ja korjauspalveluita on tarjolla.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen
Ostohetkellä kannattaa myös miettiä, tarvitsenko painepesurin tai peräkärryn vai voinko hankkia nämä palveluna tai lainata jonkun jakamisalustan kautta. Useita tuotteita, jotka olemme tottuneet omistamaan, käytämme aika harvakseltaan. Parempi ratkaisu niin yksilön kuin maapallon näkökulmasta voisi jatkossa olla jakamistalouden kasvu.
Ajattele kaikki uudestaan
Suomen Perustuslain mukaan meillä kaikilla on vastuu ympäristöstä ja samalla meillä on oikeus osallistua ympäristöä koskevaan päätöksentekoon. Se koskee useita hallinnollisia asioita, mutta sen voidaan ajatella olevan myös osa arkeamme, kun me voimme vaatia markkinoilta enemmän vastuullisuutta, kestäviä tuotteita, tietoa tuotteiden ympäristö- ja sosiaalisista vaikutuksista. Tiedon myötä on helpompi tehdä niitä päätöksiä, joilla kestävyyssiirtymä etenee.
Haluanko olla ja olenko aktiivinen osa sitä vai olenko vain vierivä kivi, joka kulkeutuu sinne tänne virran mukana?
Päätökset voivat olla pieniä tai suuria. Sen aika on jo ohi, että voisimme miettiä, että minun roolini muutoksessa on niin vähäinen, että voin jatkaa kuten ennenkin. Näin ei ole. Pienet ja suuret päätökset muodostavat yhdessä virran, jonka suunta on yhteneväinen ja virtaa kohti maapallon kantokyvyn rajoissa toimivaa maailmataloutta.
Pienetkin asiat ovat tärkeitä sen vuoksi, että kyseessä on asennoituminen kestävyyssiirtymään – haluanko olla ja olenko aktiivinen osa sitä vai olenko vain vierivä kivi, joka kulkeutuu sinne tänne virran mukana. Aktiivisella päätöksenteolla on arjessa suurempikin rooli. Sen myötä alkaa pikkuhiljaa nähdä kaikessa tekemisessä muutoksen mahdollisuuden.
Jokaisella päätöksellä viemme asioita eteenpäin kohti maapallon kokoista maailmantaloutta tai jos emme huomioi kestävyysasioita päätöksissämme, hidastamme siirtymää. Ihmiskunnan tulevaisuus on kiinni näistä päätöksistä. Yksi tärkeä päätös on vaatia kestäviä ja vastuullisia tuotteita ja palveluita. Teoillamme on vaikutusta.