Ihmiskunta pelastuu, ja pelastajat tulevat yllättävältä suunnalta: neurovähemmistöistä. Siis ihmisistä, joiden aivot toimivat hieman eri tavalla kuin enemmistöllä. Näin uskoo aivotutkija, Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Minna Huotilainen.
”Meidän on siirryttävä ihmiskuntana uuteen vaiheeseen, keksittävä ekologisesti kestävämpi yhteiskuntamalli. Uskon, että se tapahtuu niin kuin aina ennenkin, eli ottamalla ihmiskunnan diversiteetti käyttöön”, Huotilainen sanoo.
Diversiteetillä Huotilainen tarkoittaa aivojen toiminnan luontaista vaihtelua ihmispopulaatiossa.
Neurovähemmistöillä on keskiarvosta poikkeavalla tavalla toimivat aivot. Heillä voi olla esimerkiksi autismin kirjon, ADHD:n tai lukihäiriön diagnoosi.
Neurodiversiteettiä voi verrata biodiversiteettiin eli luonnon monimuotoisuuteen. Tutkimus on osoittanut, että monimuotoinen luonto sopeutuu paremmin ympäristön muutoksiin. Sama pätee ihmisiin.
”Neurovähemmistöt ovat ominaisuuksien hajonta, joka meillä ihmislajilla on käytettävissä. Tämän hajonnan varassa on tehty kaikki suuret keksinnöt, esimerkiksi maanviljelyyn siirtyminen ja teollinen vallankumous. Ja nyt me tarvitsemme sellaisia suuria keksintöjä, joiden käyttäminen on kivaa ja helppoa, ja jotka muuttavat radikaalisti ilmastojälkeä”, Huotilainen sanoo.
Professori Minna Huotilainen on mukana vuoden viimeisillä Hyvän tulevaisuuden aamukahvilla 3.12.2024 klo 8:30–9:30. Aiheena on silloin Miten tekoäly vie meitä parempaan tulevaisuuteen. Arto O. Salosen vieraana lisäksi futuristi Perttu Pölönen. Ilmoittaudu mukaan tästä.
Juttu jatkuu tietolaatikon jälkeen
Mitä ovat neurovähemmistöt
- Neurovähemmistöillä tarkoitetaan ihmisiä, joilla on aivoissa rakenteellisia ja toiminnallisia eroja keskiarvoon verrattuna. Piirteet voi nähdä osana ihmisten luonnollista kirjoa.
- Neuromoninaisuutta on esimerkiksi autismikirjo, tarkkaavaisuushäiriö ADHD, lukivaikeus ja Touretten oireyhtymä.
- ADHD-diagnoosi on aikuisista noin 250 000 henkilöllä. Koululaisista arviolta 4–7 prosentilla väestöstä ADHD-diagnoosi, joillain alueilla yli 10 prosentilla. Tämä tarkoittaa kymmeniä tuhansia lapsia.
- Lukivaikeus on noin 400 000 suomalaisella.
- Myös kuulo- ja näkövammaisten ja vasenkätisten voidaan ajatella kuuluvan neurovähemmistöihin.
- Vasenkätisiä on noin puoli miljoonaa. Vasenkätisten aivopuoliskojen välillä on usein erilainen työnjako, mikä voi vaikuttaa esimerkiksi kielellisiin ja motorisiin toimintoihin.
Suuret keksinnöt tehdään autismikirjolla
Yksinkertaistetusti maailman pelastuminen neurovähemmistöjen avulla voisi tapahtua näin: Suuret keksinnöt tehdään autismikirjolla. Sitten lukihäiriöiset yrittäjät kaupallistavat ne, ja tarkkaavaisuushäiriöinen ADHD-jengi innostaa massat mukaan uusien ajatuksien omaksumiseen ja toimintaan.
Huotilaisen uskomus perustuu paitsi aivotutkimukseen, myös arkisiin havaintoihin.
”Jos ajattelemme esimerkiksi Suomen tekoälytutkimuksen ykkösnimiä, siellä on voittopuoleisesti neurovähemmistöjä”, Huotilainen sanoo.
Hän kertoo tekevänsä yliopistossa autismipiirteisten joukossa työtä.
”Aika monilla tutkijoilla on autismiin viittaavia piirteitä. He ovat kiinnostuneita jostain hyvin tarkasti rajatusta aiheesta ja haluavat miettiä sen loppuun asti. Osa heistä ei osallistu työpaikan sosiaaliseen draamaan, vaan vetäytyy mieluiten omaan huoneeseen työskentelemään. Neurotyypillinen suuri yleisö ei ymmärrä, kuinka paljon aikaa ja paneutumista menee jonkin uuden asian keksimiseen, mutta ottaa mielellään käyttöön ratkaisuja, joita autismin kirjolla on keksitty”, Huotilainen sanoo.
Huotilaisen mukaan tästä on jo näyttöä esimerkiksi otsonikadon torjunnassa. Jääkaappien freonit korvattiin ympäristöystävällisemmillä vaihtoehdoilla.
”Jos katsotaan ihmisiä, jotka toivat ratkaisut otsoniaukkoon, näemme että he eivät ole mitään tavallisia tyyppejä. Heillä on hyvin poikkeuksellisia tapoja tehdä töitä. Voimme arvata, että nykypäivänä osalle heistä ehkä aseteltaisiin neurovähemmistöjen diagnooseja.”
Tämä ei tarkoita, että kaikilla neurovähemmistöjen edustajilla olisi esimerkiksi autismiin joskus liitettyjä superlahjakkuuksia. Tutkitusti totta kuitenkin on, että tiettyihin haasteisiin liittyy vahvuuksia, jotka voivat tukea minäkuvaa ja olla hyödyksi muille.
ADHD-jengi innostaa mukaan toimintaan
Autismikirjon on vain yksi neurodiversiteetin ilmentymä. Myös muunlaisilla neurovähemmistöillä on tehtävänsä kestävyyssiirtymässä. Keksintöjen tekemisen jälkeen ne pitää kaupallistaa ja saada suurten massojen käyttöön.
”Autismikirjon porukka ei ole vahvin ryhmä ratkaisemaan sitä ongelmaa, miten kestävyyssiirtymä ratkaistaan sosiaalisesti. Siellä laidassa on ADHD-jengi. Heidän taustaltaan löytyy tarkkaavuuspulmia. Siellä ollaan innostuneita ja eteenpäin pyrkiviä ja osataan puhua niin, että ihmiset haluavat lähteä mukaan tekemään uusia asioita”, Huotilainen uskoo.
Tässä vaiheessa mukaan maailman pelastamiseen tarvitaan myös yrittäjät. Yllättäen heidän joukossaan on keskimääräistä enemmän lukivaikeutta. Syyksi tähän on ehdotettu, että kun lukeminen on raskasta, ihminen oppii kysymällä hyviä kysymyksiä ja kehittämällä hyvän kuulomuistin. Keskustelun kautta ihminen oppii rakentamaan uusia ratkaisuja ongelmiin, mistä on hyötyä yrittämisessä.
Toinen samankaltainen vahvuus voi olla vasenkätisyys.
”Vasenkätiset kohtaavat hankaluuksia joka päivä. Ajatellaan vaikkapa saksia. Maailma on suunniteltu oikeakätisille. Se tuottaa yrittäjämäistä ajattelua.”
Maailmassa on aina ollut neurovähemmistöjä. Arvellaan, että määrä on suunnilleen vakio läpi historian. Suomessa puhutaan sadoista tuhansista ihmisistä. Kestävyyssiirtymässä tarvitaan mukaan kaikki ihmiset, ehkä erityisesti ne joiden aivot toimivat normaalista poikkeavalla tavalla.
”Haluaisin laajentaa keskustelua diagnooseista siihen, miten saamme yhteiskuntana käyttöön ne erityiset lahjakkuudet ja osaamisalueet, joita neurovähemmistöillä on.
Tykkäsitkö jutusta? Pysy ajan tasalla uusista jutuista ja tapahtumista ja tilaa Ykspilkkuvitosen uutiskirje täältä.
