Jos kävelet työpaikalla portaat ylös päivittäin ja työkaverisi tekevät samoin, jonain päivänä olette yhdessä kiivenneet Mount Everestin korkeuksiin. Ainakin näin voi tehdä kuvitteellisesti kännykkään ladattavassa hyvinvointisovelluksessa, johon voi kirjata kaiken liikkumisensa aina koiran ulkoiluttamisesta triathloniin. Työporukan jäsenet kannustavat toisiaan peukuttamalla, ja parhaimmillaan tekemiseen koukuttuu mukavasti.
Nyt työnantajat ovat alkaneet ehdotella myös ympäristötekoja mukaan kampanjoihin, joita ne ostavat työntekijöidensä puhelimiin.
Hyvinvointisovellus HeiaHeian kehittäneen suomalaisyrityksen toimitusjohtaja Olli Iso-Mustajärvi kertoo, että viime vuodesta alkaen on yrityksiltä tullut toiveita ympäristötavoitteiden ottamisesta mukaan. Työmatkan pyöräily, kasvisruokapäivä tai kierrätyksestä huolehtiminen muuttuu kännykkäsovelluksessa pelin pisteiksi.
Iso-Mustajärvi kuvaa yrityksensä toimivan juhlapuheiden ja käytännön toiminnan välissä. ”Saamme paljon palautetta siitä, että sovellus on auttanut näkemään, että pienilläkin asioilla on merkitystä.”
Ympäristövastuuteemaisissa kampanjoissa on ollut tänä vuonna mukana jo yli kymmenentuhatta työntekijää eri yrityksistä.
Jokainen voi tehdä jotakin
Symbolisen Mount Everestin valloittamisen sijaan olisi pienistä arjen ilmastoteoista mahdollista laskea myös niiden todellinen vaikutus hiilidioksidipäästöihin.
Hiilijalanjälkilaskentaa tekevän D-mat-yrityksen toimitusjohtaja Michael Lettenmeier innostuu heti ideoimaan, miten valintojen vaikutuksia voisi havainnollistaa. Osallistuja voisi kirjata vaikkapa kahvinjuonnin vähentämisen neljästä kupista kolmeen päivässä, tai lyhyiden matkojen kävelyn tai pyöräilyn. Isompi työpaikka voisi sitten ynnätä saavutuksia ja huomata, että yhdessä on onnistuttu nollaamaan vaikkapa viiden suomalaisen vuodessa aiheuttama kokonaismäärä, talven lämmityksineen ja ulkomaanmatkoineen päivineen.
Erilaisia nettitestejä ja -laskureita on jo olemassa niille, jotka haluavat arvioida elämäntapansa ilmastovaikutusta. Esimerkiksi Sitran Elämäntapatesti ja Suomen ympäristökeskuksen Ilmastodieetti-laskuri auttavat luomaan kokonaiskuvan omasta ilmastovaikutuksesta ja muutoksen mahdollisuudesta.
Yksittäisten tekojen kirjaaminen klikkaamalla on kuitenkin helpompaa. Lettenmeier arvioi, että aloittamalla niistä on mahdollista saada helpommin isoja määriä ihmisiä liikkeelle.
”Mahdollisia tekoja on paljon. Jokaisen ei tarvitse tehdä kaikkea. Mutta jokainen voi tehdä jotakin”, sanoo Lettenmeier. Tämä tulee itse asiana oivalluksena monelle – samaan tapaan kuin se, että kuntoa kohentavaa liikuntaa on muukin kuin se, mitä tehdään kuntoilutamineissa tiettyihin aikoihin viikosta.
Lettenmeier on päässyt seuraamaan näitä pieniä oivalluksia vetäessään D-matin kehittämää ilmastopalapeliä eri kuntien järjestämissä työpajoissa. Palapelissä on isoja ja pieniä palasia, joiden avulla voi hahmottaa, miten itse voisi päästä nykyisestä ilmastojalanjäljestään tavoitteena olevaan 2,5 tonnin päästömäärään vuodessa. Yhden ihmisen päästötavoite on laskettu laajemmasta tavoitteesta pyrkiä vain 1,5 asteen lämpenemiseen maapallolla vuoteen 2030 mennessä.
Palapelin inspiroimana on Helsingin Sanomat kehittänyt Ilmastopelin.
Lettenmeierin mukaan edelläkävijäyritykset raportoivat jo nyt vastuullisuusraporteissaan sitä, paljonko työntekijöiden työmatkoista aiheutuu päästöjä. Yritykset voisivat hänen mielestään hyvin raportoida myös työntekijöidensä vapaa-ajalla tekemiä ilmastotekoja. Sitä ei toki laskettaisi yrityksen jalanjälkeen, vaan silloin olisi kyseessä pikemminkin kädenjälki, eli se miten yritys oma-aloitteisuudellaan vaikuttaa positiivisesti ilmastoon ja ympäristöön.
