Ihmiset haluavat arkea ilman autoja ja suorittamista

Suurin osa ihmisistä haluaa kaupungeiltaan sujuvaa arkea. Se tarkoittaa kahta asiaa: turvallisuutta ja suorittamisesta vapaampaa, kylämäiseksikin kuvailtavaa elämäntapaa. Näin sanoo Johannes Helama, tulevaisuusmuotoilija Oulun liikekeskus ry:stä.

”Ihmiset toivovat kaupunkikeskustoilta sujuvaa asiointia ja turvallisuutta. He haluavat luonnonläheisiä, kävellen ja pyöräillen tehtyjä siirtymiä. He toivovat autoilusta riippumatonta ja vähemmän suorituskeskeistä arkea”,  Helama sanoo.

Johannes Helama on mukana Hyvän tulevaisuuden aamukahveilla 9.4. Professori Arto O. Salosen isännöimillä kahveilla keskustellaan silloin siitä, millaisia ovat tulevaisuuden kaupungit, joissa asukkaat kukoistavat. Toisena vieraana on professori Elisa Lähde.

Ovatko suomalaiset kaupunkilaisia?

Miksi sitten Helaman kuvailemia stressittömiä ja autottomia kaupunkikeskustoja on lähinnä keskieurooppalaisissa valokuvissa?

Helaman mielestä siksi, että keinoista on tehty päämäärä. Päämäärän pitäisi olla hyvä elämä, mutta nyt se on kasvu. Suomessa kaupunkien suunnittelussa tuntuvat määräävän suuret investoinnit, kuten vaikka kauppakeskukset, arena-hankkeet ja tornihotellit.

”Olen oppinut kaupunkisosiologi Pasi Mäenpään tutkimuksista, että suomalaisessa kulttuurissa kasvusta ja kehittymisestä on tullut itseisarvo. Ne jyräävät perinteisen kaupunkisuunnittelun näkökulmat siitä, millainen on tasa-arvoinen kaupunki ja millaista on hyvä elämä”, Helama sanoo.

Helama ajattelee, että jos ensin rakennetaan edellytykset hyvälle arjelle, kasvu ja kehitys tulevat perässä. 

Miksi suomalaiset kaupungit sitten on rakennettu suurten kaupallisten investointien ehdoilla? Helaman selitys on yllättävä: suomalaiset eivät vielä ajattele olevansa kaupunkilaisia. Lähimmät kaupungit ovat mielestämme Keski-Euroopassa, ja meidän on ponnisteltava kohti kaupunkilaisuutta isoilla investoinneilla.

”Jos tutkailet suhdettasi omaan kotikaupunkiisi, saatat huomata olevasi melkein kaupunkilainen. Saatat huomata ajattelevasi, että se seuraava suuri investointi on tekemässä kaupungista kaupungin. Näin ajattelee Pasi Mäenpään mukaan suuri osa suomalaisista. Mutta nyt olemme alkaneet ymmärtää, että isot investoinnit eivät rakenna kaupungista sen elävämpää kuin ennenkään.”

Helaman mukaa olemme ymmärtäneet että urbanisaatio, joka käsittää kasvun ja kehittymisen näkökulman ja urbanismi, joka tutkii sitä minkälaisia ovat kaupungit, joissa asukkaat kukoistavat, ovat eri asioita. 

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

Taiteella esiin näkemys tulevaisuudesta

Helamalla on mukavalta kuulostava työ. Hän kerää erilaisista kanavista kaupunkilaisten kokemuksia arjesta, esimerkiksi digitaalisilla kyselyillä ja asukastapaamisilla. Niissä yritetään hahmottaa, millainen on asukkaiden käsitys hyvästä arjesta. Peruskysymys on, mikä on asukkaiden mielestä tärkeää ja merkityksellistä omassa arjessa ja miksi.

”Mun työssä on tärkeää pystyä juttelemaan ihmisten kanssa. Käännän puhetta kohti arkea, ja yritän ymmärtää arkea yhdessä ihmisten kanssa. Sitten tulkitsen, millaiset asiat siellä toistuvat.”

Keskusteluissa ja kyselyissä piirtyy toive siitä, että jokainen arkinen asia ei olisi autolla erikseen hoidettavissa: esimerkiksi lasten päiväkotiin vienti, töissä käynti, lasten harrastuksiin vienti, ostokset, aikuisten harrastukset, ja niin edelleen. Ihmiset kaipaavat sitä, että asiat hoituvat, ”samalla reissulla, reitin varrella ja lenkin päätteeksi”. 

Asukkaiden kanssa ”juttelun” menetelmiä voivat olla myös performatiiviset kaupunkitilassa tapahtuvat taideteokset, joiden kautta asukkaat pääsevät kokemaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Sellaisiakin Helama on Ouluun suunnittelemassa. Niistä kerätään palautetta, joiden avulla yhdessä kaupunkilaisten kanssa kirjoitetaan toivotun tulevaisuuden narratiiveja. 

Ihmistieteitä, tulevaisuuden tutkimusta ja muotoiluajattelua yhdistelevä design-antropologitiimi auttaa asukkaita tässä kirjoitusprosessissa. Ja keskustan elinkeinoelämä jalostaa ihmisten toiveet sisältävät narratiivit palvelulupauksiksi.

”Kun rakennamme näiden lupausten mukaisia tuotteita ja palveluita, kutsumme asukkaat elämään laadukkaampaa elämää ja rakennamme heidän kanssaan tulevaisuuden kaupunkia, joissa sen asukkaat kukoistavat, ilman ajatusta luopumisesta.”

Lisää laatua ja merkitystä elämään

Helaman työnantaja Oulun liikekeskus ry:n jäseniä ovat esimerkiksi keskustan kivijalkakauppiaat, kiinteistön omistajat ja muut keskustan toimijat. Onko tässä nyt merkki siitä, että kaupungeissa aletaan aidosti kuunnella asukkaiden toiveita?

”Aistin aidon halun sekä kaupungeilla että kaupallisella puolella ymmärtää mitä ihmiset haluavat. Koko yhteiskunta, niin kaupalliset kuin myös julkiset palvelut ovat hiljaa kiiruhtaen muuttumassa asiakas- ja ihmiskeskeisiksi. Ihmisten ymmärtäminen ei kuitenkaan ole helppoa, ihminen on monimutkainen ja ristiriitainen otus, mutta uskon, että olemme kehittymässä ihmisyyden ymmärtämisessä ja aina kun siinä onnistumme, rakennamme asukaskeskeistä kaupunkia.”

Pohjimmiltaan kyse on demokraattisesta oikeudesta osallistua tulevaisuuden luomiseen. 

Tulevaisuuden kuvittelu ei saa olla vain pienen porukan hallussa.

”Puhumme toivotun tulevaisuuden kaupungeista, koska tarvitsemme positiivisia tulevaisuuden kuvia. llmastonmuutoksen tulevaisuuden kuvat ovat dystooppisia. Koen sen narratiivina luopumisesta, esimerkiksi lihasta tai autoilusta. Meidän päätehtävämme on pystyä kertomaan, että ihmiset ovat saamassa elämäänsä laatua, merkityksellisyyttä ja yhteisöllisyyttä”, Helama sanoo.