Ykspilkkuviis – Kestävän elämän media
Elämäntapa, Uutinen

Luonto hoitaa ihmeen tavoin – tutkija nostaa esiin edun ihmissuhteille

Jo pelkkä luontokuvien katseleminen tuo hyvinvointivaikutuksia, sanoo ympäristöpsykologian professori Kalevi Korpela.

Web Master

Kaisa Virolainen

Aurinkoiset päivät keväällä yllättävät ihanuudellaan joka vuosi. Kuten moni muu, olen lisännyt kävelylenkkejä lähiseudun puistoalueille ja metsiin. Vaikka puissa ei vielä ole lehtiä, näkymässä on jotain mikä rauhoittaa ja piristää. Muistutan itseäni joka kerta siitä, että näin pitäisi tehdä useammin, vaikka harmaammallakin säällä.

Itä-Suomen yliopiston tutkimusryhmä julkaisi helmikuussa tutkimuksen, jossa havaittiin luonnossa vietetyn ajan olevan vahvemmin yhteydessä parempaan mielenterveyteen kuin pelkän kuntoliikunnan määrän (vaikka tälläkin oli positiivinen vaikutus) (Rekola ym. 2024). Aktiviteetin muodolla ei siis ole niin paljon väliä, sillä jo luonnossa oleskelu tekee itsessään hyvää.

Uutta tutkimustietoa luonnon uskomattomista terveysvaikutuksista saadaan jatkuvasti. Harva ehkä tietää, että puiden ja luonnon positiivisia vaikutuksia ihmisiin on tutkittu vuosikymmenien ajan.

“Luonnon positiivisia vaikutuksia on tutkittu vuosikymmeniä, mutta tutkimusten kirjo on laajentunut ja kasvanut melkein räjähdysmäisesti viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Tampereen yliopistossa sai opiskella jo 70-luvulla ympäristöpsykologiaa, joka tosin silloin vielä keskittyi enimmäkseen ihmisen tapaan liikkua ympäristössään. Sen jälkeen painopiste on laajentunut tutkimaan suhdetta toisin päin, eli puiden ja luonnon vaikutusta ihmiseen”, kertaa tutkimuksen historiaa Tampereen yliopiston ympäristöpsykologian professori Kalevi Korpela

Hengität, keskityt ja ajattelet paremmin

Yksi ensimmäisistä luonnon parantavaan vaikutukseen liittyvistä tutkimuksista vuodelta 1984 tutki sairaalapotilaiden parantumista. Roger Ulrichin työryhmä huomasi, että sappikivileikatut potilaat, joiden sairaalavuoteesta näkyi puita ja luontoa, paranivat nopeammin kuin potilaat, joiden ikkuna oli suunnattu vastapäisen talon seinään (Ulrich ym. 1984).

Luonnon myönteisistä vaikutuksista ihmiseen on tullut räjähdysmäisesti uutta tutkimustietoa viime vuosikymmeninä, sanoo ympäristöpsykologian professori Kalevi Korpela. Kuva: Miikka Luotio Unsplash.

Ulrichin tutkimuksen jälkeen muut lukuisat tutkimukset vuosien varrelta ovat tulleet samaan johtopäätökseen: luonnolla on meihin elvyttävä vaikutus. Korpela listaa vaivattomasti kymmeniä tutkimuksia, joissa on löydetty monenlaisia hyötyjä.

Koetun mielenterveyden lisäksi tutkijat ovat havainneet vain muutaman minuutin luontoympäristölle altistumisen muuttavan sydämen sykevälivaihtelua, mikä lievittää kehon stressitilaa. Puiden suodattama ilma on parempilaatuista ja vähämeluista, mikä rauhoittaa ylivireystilaa

Lapset olivat puheliaampia luonnossa, lasten ja aikuisten väliset keskustelut olivat pidempiä, ja molemmat ottivat toisiaan enemmän huomioon.

Kun stressi vähenee, keskittymis- ja tarkkaavaisuuskyky paranevat. Eräs tutkimus havaitsi osallistujien huomaavan enemmän virheitä oikolukiessaan tekstiä luontoaltistuksen jälkeen. Lisäksi puista, maaperästä ja kasveista siirtyy pieneliöitä ja mikrobeja ihmisen iholle, millä voi olla positiivinen vaikutus immuunipuolustuksen kehitykseen varsinkin lapsuudessa.

Luonto tekee meistä parempia keskustelijoita

Korpela nostaa esille, miten meistä voi luonnossa stressin ja tarkkaavuuden helpottumisen myötä tulla myös parempia kuuntelijoita ja keskustelijoita: Iso-Britanniassa tehdyssä perhetutkimuksessa huomattiin lasten ja aikuisten välisen viestinnän paranevan luontoympäristössä verraten rakennettuun ympäristöön. Lapset olivat puheliaampia luonnossa, lasten ja aikuisten väliset keskustelut olivat pidempiä, ja molemmat ottivat toisiaan enemmän huomioon.

Korpelalla on annettavaa myös cityihmisille, jotka eivät elä luonnon keskellä. Kaupunkilaiselle erityisen hyvä uutinen on, että luonnon positiivisista vaikutuksista nauttiminen ei vaadi pääsyä koskemattomaan aarniometsään. Jo luontokuvien katselu saa aikaan elvyttävän vaikutuksen, ja kaupunkipuistot tai muut kaupungin viher- tai vesialueet ovat vallan hyviä ”altistumisalueita”.

Luonnon hyvinvointivaikutuksia saa myös kaupunkiluonnosta. Kuva: Unsplash.

Esimerkiksi 15 minuutin kävelylenkki lähipuistoon lounastauolla voi parantaa keskittymiskykyä päivän aikana ja yleisesti vähentää väsymystä vielä iltapäivällä, jos tapaa jatkaa kaksi viikkoa, kuten yhdessä Korpelan tutkimusryhmän kokeessa tehtiin. Toinen tuore brittitutkimus havaitsi 2-4 tunnin viikoittaisen luontoaltistuksen olevan yhteydessä yleiseen hyvinvointiin, koettuun terveydentilaan ja tyytyväisyyteen elämään.

Jokaiselle luontoa oman maun mukaan

Korpela painottaa, että on tärkeä muistaa, että luonnon aikaansaama hyvinvointivaikutus liittyy paljon ihmisen omaan elpymisen kokemukseen. Tarkkojen ulkopuolelta tulevien ohjeiden sijaan olisi tärkeää, että ihminen oleilee itselleen mieluisassa luontoympäristössä itselleen sopivalla tavalla. Esimerkiksi vuodenaika, liikuntatyyli tai ihmisten määrä luonnossa voivat vaikuttaa joko positiivisesti tai negatiivisesti omaan luontokokemukseen, riippuen onko lähtenyt luontoon piristyäkseen vai jotta saisi koota ajatuksiaan rauhassa.

Korpela kannustaa kaikkia tutkimaan mikä on itselle mieluisin paikka. Jos haluaa, elvyttävää vaikutusta voi sitä tietoisesti vahvistaa kiinnittämällä huomiota ympäristön yksityiskohtiin. Luontopolkujen varresta löytyvät tehtäväpisteet ovat mainio esimerkki. Ne ohjaavat kulkijaa pysähtymään ja keskittymään asioihin, joiden ohi ehkä muuten kävelisimme. Samaa voi harrastaa ilman tehtäviä, ja retkestä voi tehdä hauskan lähtemällä luontoon vaikka lasten tai ystävän kanssa.

Tunnistan Korpelan luettelemat positiiviset vaikutukset omilta kävelylenkeiltäni, vaikken niitä ole aikaisemmin tiedostanut. Mieli rauhoittuu, saan joskus yllättäviä ideoita, ja ystävien kanssa kävellessä juttu kulkee sujuvammin kuin kahvilassa istuessa. Tykkään erityisesti metsäpoluista, joissa joka mutkan takaa paljastuu jotain uutta – se virittää tarkkaavaisuutta ja muita aistejani.


Sairaalat edistävät nyt luontoyhteyttä perustamalla terveysmetsiä

Voiko luontoretkeily korvata pilleripurkin? Hyötyjä on havaittu erityisesti kipupotilailla ja mielenterveyden ongelmista kärsivillä.

Valjasta supervoimasi planeetan palvelukseen vuonna 2024

Kestävän elämän uudenvuoden lupaus voi olla sekä pitävä että hauska.