Nani Pajunen
Nani Pajunen, TkT, on kestävyyssiirtymän ammattilainen, joka on työskennellyt teollisuudessa ja konsulttina sekä vetänyt yritysten ja yliopistojen yhteisiä tutkimus- ja kehityshankkeita. Nani oli yksi kansallisen kiertotalouden tiekartan kirjoittajista Sitralla. Tällä hetkellä Nani on vapaalla Sitran Kestävyysratkaisut -yksikön johtavan asiantuntijan tehtävästä ja toimii konsulttina AFRY:llä sekä valmistelee yritysten kanssa yhteistyössä TKI-hankkeita auto- ja meriteollisuuden kestävyyssiirtymän vauhdittamiseksi Turun ammattikorkeakoulussa.
Tiedotusvälineet muistuttavat lähes päivittäin kestävyyskriisistä – ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta. Paljon on vielä tehtävää ratkaistaksemme koko haasteen, mutta toisaalta paljon hyvääkin on viime vuosikymmeninä tapahtunut. Tärkeää muutoksen kannalta on myös se, että koko ajan kasvava joukko ihmisiä tekee päivittäin töitä kestävyyssiirtymän vauhdittamiseksi.
Kestävyyssiirtymä tarkoittaa muutosta maailmantaloudessa. Tavoitteena on siirtyä kestävään ja oikeudenmukaiseen globaaliin talousmalliin, joka toimii maapallon kantokyvyn rajoissa. Muutos edellyttää uusia ratkaisuja, toimintatavan muutoksia ja uudenlaista osaamista kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Muutoksen pitää tapahtua niin globaalissa etelässä kuin pohjoisessakin, suurissa maissa, pienissä maissa, julkisella ja yksityisellä sektorilla ja meidän kaikkien arjessa.
Ole itse muutoksentekijä
Mahatma Gandhin yksi tunnetuimmista ajatuksista on ”ole muutos, jonka haluat nähdä maailmassa”. Tämä sopii kestävyyssiirtymän tekijöille. Meitä muutoksentekijöitä on onneksi jo paljon ja joukko kasvaa kaiken aikaa. Minä olen tehnyt kestävyyssiirtymää koko työurani.
Olen oppinut työn kautta tärkeitä asioita kestävistä ratkaisuista, olen akateemisella uralla luonut myös uusia ratkaisuja ja toimintatapoja kestävyyssiirtymään yhdessä teollisuuden kanssa, olen ollut kirjoittamassa kansallista kiertotalouden tiekarttaa ja jalkauttamisvaiheessa asiantuntijana edistänyt kiertotalousratkaisuiden käyttöönottoa eri teollisilla sektoreilla, olen ollut kehittämässä kiertotalouskoulutusta kaikille Suomen koulutusasteille, olen pitänyt luentoja kiertotaloudesta yliopistoissa eri puolilla maailmaa, olen julkaissut akateemisia tutkimustuloksia tästä teemasta, olen osallistunut lukuisiin konferensseihin ja kertonut työni tuloksista ja olen pitänyt puheenvuoroja ympäri maailman, missä olen kertonut kestävyyssiirtymästä, kiertotaloudesta ja siitä kuinka jokainen meistä voi olla muutoksentekijä.
Kestävyyssiirtymä on minulle tahdon asia – jos näen ihmisen luoman ongelman, siihen voidaan löytää ratkaisu, joka pitää kehittää ja toteuttaa. Käytän kaikkea osaamistani siihen, että tulevaisuus olisi meille ja luonnolle parempi paikka. Jos neljältä lapseltani kysytään, he sanovat, että olen aina töissä. Usein minun ikäluokkaani vain syyllistetään kestävyyskriisistä ja sanotaan, että teidän pitäisi tehdä jotain. Onneksi voin kertoa, että en ole yksin ja samalla tiedän, että kaikissa ikäluokissa on kestävyyssiirtymän tekijöitä ja niitä, jotka eivät ole vielä löytäneet rooliaan muutoksessa.
Olen miettinyt paljon, miten saamme kannustettua lisää ihmisiä kestävän tulevaisuuden rakennustalkoisiin. Pelkään pahoin, että syyllistämällä emme pääse eteenpäin. Se synnyttää pääsääntöisesti vastareaktion ja kääntyy siis itseään vastaan. Uskon vahvasti siihen, että paljon hedelmällisempää on edetä kannustamalla ja auttamalla meistä jokaista löytämään paikkamme paremman, kestävämmän ja oikeudenmukaisemman tulevaisuuden rakentajina.
Kestävyyssiirtymän tekijöiden historiaa
Yhdysvaltalainen biologi Rachel Carson julkaisi 1962 kirjan Silent Spring (Äänetön kevät), joka toi julkiseen tietoisuuteen erityisesti DDT:n haittavaikutuksia. Tämän kirjan katsotaan käynnistäneen maailmanlaajuisen ympäristöliikkeen. Ympäristöheräämisen myötä DDT:n käytön kiellettiin Yhdysvalloissa vuonna 1972.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen
Carsonin kirjan jälkeen, kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 1072, julkaistiin The Limits to Growth teos (Kasvun rajat). Kirja oli Rooman Klubin tilaama ja julkaisema raportti, jonka kirjoitti joukko Massachusettsin teknillisen korkeakoulun (MIT) professoreita. Kirjan pääviesti on, että väestö ja talous eivät kasva samaa vauhtia ja selvitäkseen tulevaisuudessa ihmiskunnan on muutettava kehityksen suuntaa.
Näistä kahdesta ympäristöheräämisen käynnistäneestä kirjasta on jo yli viisikymmentä vuotta. Nämä kirjoittajat olivat jo kestävyyssiirtymän tekijöitä. Heidän tärkeä roolinsa oli herättää maailma huomaamaan, että tapamme toimia ei voi jatkua ja sillä on merkittäviä negatiivisia vaikutuksia ympäröivään luontoon.
Valitettavasti näemme nyt, että näistä herätyksistä huolimatta maailmantalous on jatkanut kasvuaan ja talous perustuu edelleen luonnonvarojen ylikulutukseen. Ylikulutuksen, kasvihuonekaasupäästöjen, saastuttamisen ja roskaamisen seurauksena elämme keskellä ihmiskunnan suurinta yhteistä haastetta – kestävyyskriisiä. Tekemistä siis vielä on!
Muutos, jonka voi jo nähdä
Koska olemme se muutos, jonka haluamme nähdä maailmassa tapahtuvan, olen poiminut tähän viisi hyvää asiaa, muutosta, jotka on tehty viime vuosina. Paljon muutakin hyvää on tapahtunut. Olisikin hienoa alkaa kerätä listaa niitä kaikista hyvistä – pienistä ja suurista – teoista, joilla kestävyyssiirtymää on viime vuosina vauhditettu, ja joita on ollut tekemässä laaja joukko kestävyyssiirtymän ammattilaisia.
1. Uuden talousmallin luominen – kiertotalous ratkaisuna kestävyyssiirtymässä
Kiertotalouden perusajatus on vähentää luonnonvarojen sekä energian ja veden käyttöä ja pitää kaikki arvokkaat jo käyttöönotetut resurssit, kuten prosessoidut materiaalit, mahdollisimman pitkään käytössä ja käytön jälkeen palauttaa ne uudelleenkäyttöön. Siirtymä nykyisestä lineaarisesta talousmallista (ota-käytä-heitä pois) kohti kiertotaloudenmukaista taloutta edellyttää elinkaaren alkupäässä kaiken ajattelua uudella tavalla. Suomessa julkaistiin jo vuonna 2016 kansallinen kiertotalouden tiekartta. Tärkeintä tiekartassa oli, että se ei ollut pelkästään strategiapaperi vaan toimintasuunnitelma, jota jalkautettiin yli sadan konsortiohankkeen kautta vuosina 2017-2019 yhteiskuntaan. Tätä työtä oli tekemässä useita eri alojen ammattilaisia ympäri Suomen.
2. Kiertotalouskoulutus
Kiertotalous ei ole yksi asia vaan lukuisia erilaisia näkökulmia nykyiseen talousjärjestelmäämme. Tarvitaan uudenlaista osaamista niin elinkaaren alkupäähän kuin elinkaaren loppuun. Kiertotalouden ytimessä on mm. materiaalikehittäminen, tuotesuunnittelu, teollisten prosessien suunnittelu, uudet ansaintalogiikat ja liiketoimintamallit, hankinta- ja myyntiosaaminen, kierrätysosaaminen, jätteiden lajittelu- ja keräysjärjestelmien suunnittelu ja järjestely, kierrätysteknologiat, lupa-asioiden hoitaminen, ohjauskeinojen suunnittelu ja toteutus, alkutuotanto, rahoitusosaaminen ja toki kaiken tämän opettaminen.
Suomen kiertotalouden tiekartan yksi konkreettien teko oli tuottaa opetussisältöjä kiertotaloudesta Suomen kaikille koulutusasteille. Vuodesta 2019 eteenpäin on Suomessa voinut opiskella kiertotaloutta kaikilla koulutusasteilla. Opettajat kohtaavat joka päivä tulevaisuuden työssään. Tämä korkeasti koulutettujen ammattilaisten joukko on avainasemassa, kun teemme kestävyyssiirtymää todeksi. Yksi hienoimpia projekteja, joita olen vetänyt, oli tämä Kiertotalouskoulutusta kaikille koulutusasteille -kokonaisuus, missä sain tehdä töitä näiden huippuammattilaisten, kestävyyssiirtymän tekijöiden, kanssa. Tämä työ oli myös alkusysäys lukuisalle joukolle uusia hyviä asioita – kiertotaloutta voi opiskella jo ympäri maailmaa. Koulut ja oppilaitokset jakavat tätä tärkeää koulutusta myös verkkokursseina. Käy kokeilemalla oppimista vaikka pelaten!
3. Kestävät kiertotalousratkaisut teollisilla toimialoilla
Kiertotalouden tiekartan julkistamisen jälkeen kiertotalousratkaisuja lähdettiin edistämään useilla teollisilla sektoreilla, kuten rakennetun ympäristön toimiala, kaivannais- ja prosessiteollisuus ja meriteollisuus. Toimialat ottivat omistajuuden siirtymästä alusta asti. Käytän esimerkkinä usein rakennetun ympäristön sektoria ja sanon, että se on tavallaan kokoaan suurempi muutoksen tekemisen näkökulmasta. Se miten suunnittelemme ja toteutamme alueet, joilla asumme, liikumme ja käymme työssä, on ratkaisevaa sille, kuinka hyvin voimme ottaa kestäviä ratkaisuja käyttöömme niin yhteiskunnassa kuin arjen tasolla.
4. Poliittinen tahtotila ja regulaatio
Euroopan Unioni on määrätietoisesti edistänyt kestävyyssiirtymää vauhdittavaa hallinnollista ohjausta, ml. kiertotalouteen tähtäävää ohjausta. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (The European Green Deal) tähtää siihen, että Euroopasta tulee ensimmäinen hiilineutraali maanosa maailmassa. Ohjelman tavoitteena on myös erottaa talouskasvu resurssien käytöstä. Jo jätedirektiivi vuonna 2008 ohjasi kohti kiertotaloutta tavoitteena mm. tuotteiden elinkaarten pidentäminen ja kierrätysraaka-aineiden käyttö.
EU:n kestävyyssiirtymää edistävillä ohjauskeinoilla ja toimilla toivotaan olevan myös myönteinen vaikutus maailmanlaajuisiin arvoketjuihin, joihin liittyy tuotantoprosesseja kolmansissa maissa. Vastuullisuus- ja kestävyysvaatimusten lisääntyessä Euroopan markkinoilla toimilla kannustetaan myös Euroopan ulkopuolisia yrityksiä osallistumaan kestävyyssiirtymään kehittämällä toimintaansa vastuullisempaan suuntaan.
5. Tiedon tuottaminen
Informatiivinen ohjaus eli tiedon tuottaminen kestävyyssiirtymästä ja siihen liittyvistä ratkaisuista on erittäin tärkeä osa tavoitteisiin pääsemisessä ja että jokainen löytäisi aktiivisen muutoksentekijän roolinsa. Tärkeitä tapoja viedä tiedolla asioita eteenpäin voi olla kestävyysasioista keskustelu, tiedotusvälineissä asioiden pitäminen esillä, konferenssit, seminaarit ja puheenvuorot sekä tietysti kirjoitettu teksti, kuten tällaiset blogit. Yksi tärkeä osa viestintää on luoda positiivisia viestejä kestävästä tulevaisuudesta, kuten tässä kirjoituksessa hyvin sanotaan: ” Lähivuosina suomalainen yhteiskunta muuttuu niin, että vähähiiliset tai hiilineutraalit valinnat ovat houkuttelevia ja kannattavia. Ilmastoviestinnän tärkeä tehtävä yhteiskunnallisessa murroksessa on luoda myönteisiä mielikuvia hiilineutraalista Suomesta, joka on lähitulevaisuuttamme.”
Tämä muutos koskee toki samalla koko kestävyyssiirtymää. Se on hyvä ja tavoiteltava tulevaisuus, ja me olemme kaikki osa sitä. Sitä ilosanomaa kannattaa jakaa pienemmälle ja suuremmalle yleisölle. Jos haluat kesäisillä kävelyretkillä kuunnella asiantuntijoiden pohdintaa kestävyyssiirtymään liittyen, poimi listallesi Kestävyyspaneelin Mikä kestää –podcast-sarja.
Johda sitä muutosta, jonka haluat nähdä
Muutoksen toteutuminen tarvitsee suunnannäyttäjiä ja edelläkävijöitä. Muutosta voidaan johtaa useilla eri tasoilla, kuten organisaatiotasolla, poliittisella tasolla, kansallisella tai kansainvälisellä tasolla tai yksilötasolla. Jokainen ammattilainen riippumatta toimialasta voi olla muutosjohtaja niin omassa organisaatiossaan kuin koko toimialalla tai yhteiskunnassa laajemminkin. Kuka vaan meistä voi olla se, joka lähtee muuttamaan vanhaa, ylikulutukseen perustuvaa toimintatapaa. Muutos on yhtä tärkeä, tapahtui se sitten organisaation sisällä tai ulkopuolella.
Tärkeintä on herätä huomaamaan epäkohdat ja olla se, joka käynnistää muutoksen. Tähän voisin listata lukuisan joukon toimijoita, jotka ovat väsymättä jaksaneet viedä muutosta eteenpäin niin omissa organisaatioissaan sekä omalla toimialalla laajemminkin. Tunnistatko itsesi tällaisena tekijänä? Tai haluatko tunnistaa itsesi jatkossa kestävyyssiirtymän muutosjohtajana?
Linkit:
Rachel Carson (1962) Silent Spring (Äänetön kevät). https://www.rachelcarson.org/silent-spring
Donella H. Meadows, Dennis L. Meadows, Jørgen Randers, William Behrens III (1972) The Limits to Growth. https://www.clubofrome.org/publication/the-limits-to-growth/
The European Green Deal Euroopan vihreän kehityksen ohjelma
