Ykspilkkuviis – Kestävän elämän media
Elämäntapa, Politiikka, Talous

Yrittäjä Janette Friisin mielestä mahdollisuus muutokseen on siellä, missä voimme tehdä eniten hyvää

Yhteistyöartikkeli: SISU-hanke. Hyvän tulevaisuuden aamukahveilla vieraileva merkitysmuotoilija elää kestävästi eikä koe luopuneensa mistään.

Marja Heinonen

Tarvitsemme käänteen hyvään tulevaisuuteen.

Ykspilkkuviis ja Strategisen tutkimuksen neuvoston SISU-konsortio käynnistävät areenan kohtuullisen elämäntavan kohtaamisille, Hyvän tulevaisuuden aamukahvit. Kutsumme kaikki kestävästä ja rikkaasta elämästä kiinnostuneet pöyhimään esiin vaihtoehtoisia näkymiä tulevaisuuteen.

Ensimmäiset Hyvän tulevaisuuden aamukahvit järjestetään Zoomissa 5.3.2024 klo 8:30–9:30. Aamukahveja isännöi professori Arto O. Salonen. Ensimmäisellä kerralla aiheena on merkityksellisyys, ja vieraina ovat Janette Friis ja Toni Paloheimo. Tilaisuudet jatkuvat kevätkaudella 9.4 ja 7.5. klo 8:30–9:30 ja syksyllä syyskuusta eteenpäin.

(Huom: huhtikuun aamukahvit siirretty kuun toiselle tiistaille pääsiäisen vuoksi.)

Voit tilata itsellesi linkin ja kalenterimuistutuksen Hyvän tulevaisuuden aamukahveille täältä.

Nuori kolmekymppinen nainen istuu etäyhteyden päässä. Tietokoneruudun kuva on vähän hämärä, mutta keskustelukumppanin aurinkoinen energia välittyy etäisyyden takaa. Keskustelemme kestävästä kehityksestä ja merkityksellisyydestä.

Janette Friis on pyörittänyt neljä vuotta yhden naisen Merkitysmuotoilu.fi-toimistoa, jossa hän auttaa yrityksiä löytämään onnistumiselle muita mittareita kuin pelkästään taloudellisen tuloksen tekeminen. Janette haluaa pohtia yritysten kanssa yhdessä sitä, millä tavoin ne voivat löytää toimintaan merkityksellisyyttä ja miten toteuttaa sitä.

Yrityksen sivuilla toimintaa kuvataan näin: ”Tavoitteena on löytää aitoja ja koko henkilöstöä inspiroivia mahdollisuuksia vaikuttaa sekä ympäristömme että yhteiskunnan hyvinvointiin liiketoiminnan kautta. Haluamme auttaa asiakkaitamme rakentamaan merkitystä, joka koskettaa sekä yrityksen seinien sisäpuolella että tarjoaa positiivisia vaikutuksia sen ulkopuolella.”

Merkitys syntyy hyvyydestä ja osallistumisesta

Vastausta siihen, mikä tekee elämästä ja asioista merkityksellisen, etsitään eri aikoina eri paikoista. Janette on aistinut, miten uudenlaisessa tilanteessa olemme nyt. Yhteiskunta on muuttunut erinäköiseksi, ja esimerkiksi uskontojen rooli on muuttunut, hän listaa. Merkityksellisyyden etsintä ja ydin on kuitenkin entinen.

Merkitysmuotoilija Janette Friis ei näe muutokselle vaihtoehtoja, se on pakko. Kestävän elämän rajoissa elämisen ei tarvitse näyttää kaikille silti samanlaiselta.

”Merkityksellisyys voi toki tarkoittaa ihmisille eri asioita. Uskon, että kuitenkin kaikilla se linkittyy hyvänä olemiseen.”

Merkityksen täytyy tulla jostain muualta kuin siitä, että yritys, jolle työskentelee, tekee vain rahaa.

Ajassamme hän näkee paljon merkityksellisyyden uudenlaista etsimistä:
Tiedostan, että kaikki eivät koe kestävää kehitystä samalla tavalla inspiroivaksi kuin minä.

”On vaikea puhua muiden suulla, mutta selvää on, että merkityksen kaipuu on ollut paljon esillä viime aikoina. Esimerkiksi kun nuoret hakevat töitä, heille on tärkeää, mille antavat aikansa. Merkityksen täytyy tulla jostain muualta kuin siitä, että yritys, jolle työskentelee tekee vain rahaa.”

Janette on löytänyt omaan elämäänsä merkityksellisyyttä yrityksensä kautta. Syntyy hetken hiljaisuus, kun kysyn häneltä, mistä merkityksellisyyttä kannattaa etsiä:

”Mä jotenkin näen sen niin, että kun meistä jokainen saa nauttia maapallosta yhden elämän verran, pitää myös osallistua. Tämänkin suhteen tulisi olla vastavuoroinen. Emme voi vain ottaa.”

Janetten elämänfilosofiaan kuuluu kysyä, miksi hän pitäisi itseään tärkeämpänä kuin muita. Tämä ajattelu ulottuu hänellä myös muihin lajeihin.

Olemme saman arvoisia kuin muut lajit

”On paljon helpompi myös elää kestävästi, kun näet itsesi samanarvoisena kuin toisen lajiset. Näet kaikkialla hyviä ja arvokkaita tyyppejä, kun kävelet luonnossa”, hän nauraa.

Pohdimme yhdessä sitä, miten ajatusrakennelmat muuttuvat, kun ihmisten suhde luontoon muuttuu. Mitä näemme, kun ihminen ei ole luonnon valtias, vaan osa luontoa?

”Ihmisillä on todella voimakas ajatus siitä, että heillä on oikeus kaikkeen. Esimerkiksi ajatus oikeudesta omistaa ja käyttää luontoa. Ajatus tämän oikeuden murenemisesta saa ihmiset hermostumaan. Ajatellaan vaikka matkustamista. Kukapa ei nauttisi elämyksistä? Mutta tarvitseeko meillä olla oikeus siihen jatkuvasti? Tarvitseeko ihmisen aina päästä kaikkialle?”

Hän miettii ja jatkaa ajatusta tyytyväisen elämän olemukseen:

”Esimerkiksi mä haluaisin nähdä Japanin. Se vaikuttaa upealta paikalta ja olisi varmasti todella hienoa kokea se omin silmin. Mutta tekisikö se minut onnellisemmaksi? En usko. Ajattelen, että tulevan aivan yhtä onnelliseksi reissusta lähiluontoon läheisten kanssa.”

Merkitys kumpuaa muutoksesta

Merkityksen löytäminen vaatii usein muutosta. Janetelle muutos ei ole vaihtoehto vaan pakko.

”Kun seuraamme uutisia ja kuuntelemme tieteen tekijöitä, on varmaa että jotain on tehtävä. Muutos on välttämättömyys. Ja koska kukaan meistä ei ole irrallaan yhteiskunnasta, saati tästä systeemistä, jota kutsumme elämäksi, kuuluu muutoksen tekeminen kaikille.”

Muutoksen ytimessä on taas usein syvälle menevä omien ajattelutapojen haastaminen. Tätä on syytä tehdä sekä siinä, miten näkee maailman että siinä, miten elää maailmassa. Janette korostaa, että kestävän elämän rajoissa elämisen ei tarvitse näyttää kaikille silti samanlaiselta, vaan jokaisen on löydettävä oma tapansa muutokseen.

”Kaikkien pitäisi sitoutua siihen, että emme tee pahaa. Kestävässä elämässä on reunaehtoja. Mutta samalla meidän pitäisi katsoa sinne, missä voimme tehdä eniten hyvää. Siellä on liikkumavaraa ja suuri mahdollisuus muutokseen.”

“Meidän pitäisi katsoa sinne, missä voimme tehdä eniten hyvää”, ohjaa Janette Friis kohti kestävän elämän ratkaisuja.

Kysyn Janettelta, mitä hän haluaisi ihmisten etsivän? Vastaus ei ole täynnä luopumisen tuskaa ja tuhkan ripottelua hiuksiin. Hyvä kestävä elämä on hänelle täynnä hyviä hetkiä ja ennen kaikkea halua ja kykyä ajatella toisin. Pienistä hyvistä teoista kasvaa ison hyvän hyökyaalto ja hyvän tekeminen tekee kiistatta hyvää:

”Me teemme eläessämme kaikenlaista. Voisiko oman ajankäytön ja vaivannäön vaikutuksista pieni osa ehkä osua jonnekin muualle kuin oman elämänlaadun maksimointin? Jos jokainen pyrkisi tekemään edes hiukan hyvää, siitä tulisi paljon hyvää. Kannattaa pohtia riittääkö, että elämäni on hyvä vain minulle? Vai voisiko se olla hyvä myös muille?”

Hän ymmärtää, että muutosten tekeminen voi olla vaikeaa, kun on elänyt elämänsä tietyllä tavalla ja joku tulee ehdottamaan toisin tekemistä.

”Jos halutaan, että meillä on kestävä yhteiskunta jonain päivänä, se tulee näyttämään erilaiselta kuin nyt. Voi olla, että on vaikea kuvitella itsensä siihen todellisuuteen. Jokainen tietenkin haluaa olla tyytyväinen elämäänsä. Ja kuitenkin, luultavasti jokainen pystyy lopulta toteamaan, että ei se tyytyväisyys ja onnellisuus tule esimerkiksi uusista vaatteista tai tallista täynnä menopelejä, vaan jostain aivan muualta.”

Kestävän elämä itää hyvistä kokemuksista

Janette kehottaa antamaan muutokselle mahdollisuus kokeilemalla ensin vähän. Muutos voi olla pieni, se ei vaadi ryhtymistä heti ituhipiksi.

”Kestävyyden lisääminen elämään kannattaa ottaa mahdollisuuksien kautta. Ei kannata ajatella, että no niin nyt jouduin luopumaan lihasta, vaan että hei pääsen kokeilemaan vaihtoehtoja. Mieli on pidettävä avoimena ja kysyä epäilyn sijaan “Hei nam, mitä mä tästä voisin tehdä”.

Kenenkään ei tarvitse miettiä, että kehtaako käytettynä ostetuissa vaatteissa mennä töihin tai vaikkapa juhliin.

Janette ottaa itsensä esimerkiksi. Hän elää kestävästi, mutta ei löydä luopumisen ajatusta omasta elämästä. Hän on ollut kasvissyöjä yli kymmenen vuotta, puritaani tuosta ajasta viime vuodet.  Hän uskoo, että muutosvauhti kiihtyy, mitä enemmän ihmiset puhuvat kestävistä vaihtoehdoista ja saavat niistä arkisia kokemuksia.

”Kestävästä tavasta olla ja elää on tultava se normaali. Sairaan hyvästä härkäpavusta keittiössä tulee yhtä tavallinen, tai jopa tavallisempi ainesosa, kuin ennen jauheliha oli. Toivon myös, että kenenkään ei tarvitse miettiä, että kehtaako käytettynä ostetuissa vaatteissa mennä töihin tai vaikkapa juhliin.”

Yritystoiminnan lisäksi Janette vie kestävän kehityksen ilosanomaa omassa arjessaan. Hän on huomannut toimivansa kuin kestävän kehityksen “ninja”.

”Mun taktiikka on ilmestyä brunsseille sellaisten vegeruokien kanssa, joihin olen panostanut ja tiedän että ne on tosi hyviä”, hän nauraa. 

Kun ihmiset saavat hyviä kokemuksia, heihin on kylvetty muutoksen itu.


Shokkitiedot vaatekaupassa suoraan kännykkään – EU haluaa tekstiilipahikset kuriin digitaalisella tuotepassilla

Ostaja saisi tiedot vaatteiden hormonihäiriköistä, lapsityövoimasta, ympäristömyrkyistä ja mikromuoveista skannaamalla vaatteen QR-koodin. Myös hyvät asiat kerrottaisiin, ja se voi auttaa tekstiiliteollisuutta palaamaan Suomeen. Meppi Sirpa Pietikäinen kertoo Ykspilkkuvitosen haastattelussa, miten EU:n kiertotalousaloitteet vaikuttaisivat suomalaisten arjessa.

Et voi ajatella, jos et hidasta

Yhteistyöartikkeli SISU-hanke. Kiire ei ole mikään harmiton juttu, muistuttaa johtamisen professori Satu Teerikangas. Se heikentää hyvinvointiamme työssä. Mutta kiire jäykistää myös ajatteluamme. Se on kohtalokasta, koska ilman syvällistä ajattelua emme pysty muuttamaan käsityksiä siitä, miten kuljemme kohti ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää maailmaa.

2 kommenttia artikkeliin ”Yrittäjä Janette Friisin mielestä mahdollisuus muutokseen on siellä, missä voimme tehdä eniten hyvää”

Kommentointi on suljettu.