Antti Van Wonterghem ja Pirre Hytönen
Maapallon keskilämpötian kahdentoista kuukauden vuosikeskiarvo on ylittänyt ensimmäisen kerran Pariisin sopimuksessa asetetun 1,5 asteen rajan, kertoo EU:n ilmastontutkimuspalvelu Copernicus-palvelu. Samaan aikaa Nature- tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan mukaan olemme menossa kohti 2,0 asteen ylitystä.
Kaikki ei kuitenkaan ole menetetty. Kysyimme Ilmatieteen laitoksella työnkentelevältä merifyysikolta ja jäätutkijalta Jonni Lehtirannalta, mitä nyt pitäisi tehdä.
Miten tästä eteenpäin?
“Jatketaan hommia. Rakennetaan uutta fossiilitonta energiantuotantoa ja kehitetään vähäpäästöisempiä ratkaisuja kaikkialla. Panostetaan myös ilmastopolitiikkaan yhä enemmän, sillä valitettavasti monet tahot lobbaavat tehokasta ilmastonsuojelua vastaan taloudellisista syistä. Öljyä on pidetty jopa sotimisen arvoisena, joten tiukkaa vastustusta siitä luopumiselle on.”
Otetaanko Dubain kokouksen päänavaus fossiilisista luopumisesta vakavasti?
“Toki voi toivoa, että tämä herättelee nyt. Jotkut tahot ottavat ilmastokokoukset ja niiden tulokset vakavasti kannattaen ilmastotoimia, toiset eivät ota vakavasti ja jotkut kolmannet tästä huolimatta vastustavat ilmastotoimia. Jopa Trumpin ja Putinin toimet näyttävät fossiili-intressien suojelemiselta.”
Miksi ei kannata lyödä hanskoja tiskiin?
“Vertaisin tätä kevään etenemiseen. Jos nyt oli ensimmäinen 12 kk ajanjakso kun +1,5 toteutuu, sitä voi verrata kevään ensimmäiseen päivään jolloin sää on plussalla. Se ei tarkoita etteikö pakkaspäiviä tai vähemmän lämpimiä vuosia tässä tulisi vielä, mutta on toki merkki kevään (tai ilmastokriisin) etenemisestä.”
“Aina on hyvä alleviivata, ettei se aste tai kolme keskilämpötilassa tunnu, vaan ääri-ilmiöissä ja kerrannaisvaikutuksissa. Jälkimmäinen erityisesti veden määrän kanssa ja siinä, että aiemmin monin paikoin melko vakaat viljelyolosuhteet muuttuu epävakaiksi ja viljely hankaloituu.”
Miksi alle 2,0 astetta on parempi vaihtoehto kuin 3,0?
“Yksi erityinen knoppitieto on, että siinä noin kahden asteen lämpenemisen jälkeen globaali maataloustuotanto lähtee nopeaan laskuun ennusteissa. Ennusteet toki olettaa jonkin määrän mukautumista ja voidaan mukautua enemmän, mutta se tulee kalliiksi ja usein on helpompaa vain luopua niistä viljelymaista, joilla on erityiset haasteet sopeutumisessa.”
“Menneestä 12 kuukaudesta ei voi vielä päätellä minkälainen +1,5C -maailma tulee olemaan. Jälkimmäisellähän tarkoitetaan tilannetta jossa lämpö on keskimäärin +1,5 esiteolliseen verrattuna. Esimerkiksi pohjavesivarannot ja sulavien jäätiköiden ruokkimat joet on vielä ihan eri tasolla kuin tulevat olemaan.
Faktat puoltavat ilmastohätätilaa
- Jokainen asteen kymmenys merkitsee suurempia riskejä ja niiden laukeamista. Alle 2,5 astetta on siis parempi kuin 3,0-3,5 astetta.
- Nykyisillä sitoumuksilla YK:n vuotuisen päästökuilua koskevan raportin mukaan olemme menossa kohti 2,5- 2,9 asteen lämpenemistä. Dubain ilmastokokouksessa sovittu fossiilisista polttoaineista luopuminen antaa toivoa ainakin alle 2,5 asteen tavoitteen suhteen.
- Lämpenemisen pitäminen niin pienenä kuin mahdollista tarkoittaa, ettei ihmiskunnalla ole enää varaa nirsoiluun ratkaisujen suhteen. Uusiutuvan energian, energiatehokkuuden ja hiilinielujen lisäksi tarvitaan myös kiistanalaisempia tapoja kuten ydinvoimaa, sähköautoja, teknisiä hiilinieluja ja ilmastonmuokkausta.
- Geenimuunteluakaan ei sovi unohtaa. Se mahdollistaisi suuremmat sadot pienemmällä maankäytöllä tai energiasisällöltään paremmat biopolttoaineet. Maatalous on yksi suurimmista metsäkadon ja siten kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajista. Viime päivinä EU- päätöksenteossa pöydällä olleella geenisaksilla (CRISPR) voidaan leikata päästöjä.
- YK:n pääsihteeri Guterres ei ollut yhtään väärässä tai aikaisin liikkeellä reilu 2 vuotta sitten kehottaessaan julistamaan ilmastohätätilan. Sen aika on viimeistään nyt!
