Pirre Hytönen
Ykspilkkuviis on pyytänyt kaikilta presidenttiehdokkailta vastauksia kestävyyssiirtymää koskeviin kysymyksiin. Vastanneiden haastattelut julkaistaan ennen vaalisunnuntaita 28.1.2024. Ensimmäisenä on vuorossa EU:n kansainvälisten kumppanuuksien komissaari Jutta Urpilainen (sd).
Miten pyrkisitte presidenttinä vaikuttamaan siihen, että Suomi ottaa vakavasti ilmastonmuutoksen ja luontokadon muodostaman uhan planeetan tulevaisuudelle? Mitä vaikutusmahdollisuuksia presidentin valtaoikeuksien puitteissa näette?
”Ilmastonmuutoksen hillitseminen, luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden turvaaminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö ovat välttämätöntä ihmiskunnan tulevaisuuden turvaamiseksi. Muutos ekologisesti kestävään yhteiskuntaan on tehtävä sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla.”
”Ympäristökriisin ratkaiseminen edellyttää määrätietoista politiikkaa ja välittömiä toimia. Päästötavoitteita on kiristettävä ja niiden toimeenpanoa on nopeutettava. Talouden rakenteita on uudistettava kestävää kasvua tukevaksi. Luonnonvarojen ylikulutus on lopetettava ja kuljettava johdonmukaisesti kohti ilmasto- ja luontokestävää kiertotaloutta. Lupaan presidenttinä toimia sen puolesta, että Suomi ottaa määrätietoisia askelia kohti ekologisesti kestävää yhteiskuntaa.”
”Suomi voi olla kokoaan suurempi ilmasto- ja kestävyyshaasteen ratkaisija, koska meillä on vakaa yhteiskuntarakenne, koulutettu väestö ja korkea teknologiaosaaminen.”
”Roolissani EU:n kansainvälisten kumppanuuksien komissaarina minulla on hyvät verkostot ja kokemus monista kansainvälisistä neuvotteluista EU-päätöksenteon ytimessä. Presidenttinä voin tuoda Suomen näkökulman esiin. Presidentillä juuri on mahdollisuus tuoda esiin Suomen tahtotilaa.”
Mitä konkreettisia esimerkkejä voisitte mainita esimerkillä johtamisesta nimenomaan näiden ympäristökysymysten suhteen?
”Työni EU:n kansainvälisten kumppanuuksien komissaarina on ollut toimintaa EU:n ulkopolitiikan ytimessä. Se on tarkoittanut laajaa yhteistyötä myös vihreän ja digitaalisen siirtymän edistämiseksi. Noin 35 prosenttia EU:n ulkosuhderahoituksesta kumppanimaissa käytetään ilmastotoimiin. EU ja jäsenmaat ovat maailman suurin ilmastorahoittaja.”
Urpilaisen johtamana laitettiin liikkeelle Global Gateway -investointiohjelma, jonka tarkoitus on mahdollistaa 300 miljardin euron investoinnit kumppanimaihin ja erityisesti vihreän ja digitaalisen kaksoissiirtymän edistämiseen.
”Erityisesti ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta on ratkaisevaa, että ilmastotoimia pystytään tekemään myös globaalissa etelässä.”
EU:n kiertotalousohjelman tavoitteena on hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta vuoteen 2035 mennessä. Miten Suomi pystyy saavuttamaan tämän tavoitteen? Miten presidenttinä edistäisitte tavoitteen toteutumista?
”Kiertotalous ja nollajäte tarkoittavat sitä, ettei tuotteen elinkaaren aikana mitään resursseja hukata, vaan kaikki kiertää. On pyrittävä siihen, että kierrätysmateriaalin käyttö on kaikissa vaihtoehdoissa kannattavampaa kuin neitseellisen raaka-aineen. Pitäisi pyrkiä jätteettömään yhteiskuntaan ja siirtyä kohti jätteen hyödyntämistä uusina tuotemateriaaleina energiapolton sijaan. Ensisijaisen tärkeätä on samalla pidentää tuotteiden käyttöikää ja huollettavuutta.”
Kiertotalousajattelua tukevat Urpilaisen mukaan myös biotalouden uudet kehitysaskeleet.
”Synteettisen biologian ja geeniteknologian avulla voimme tulevaisuudessa tuottaa uudenlaisia raaka-aineita ja tuotteita. Bioteknologisen murroksen sekä kiertotalouteen perustuvan tuotannon ja kulutuksen yhteiskunnallinen merkitys ja vaikutus ihmisten arkeen tulee olemaan jopa yhtä suuri kuin digitalisaatiolla. Suomella teknologisesti edistyneenä ja luontoa arvostavana kansana on hyvät mahdollisuudet sekä kotimaassa että kansainvälisessä viennissä olla kiertotalouden edelläkävijä.”
Milloin kävitte viimeksi luonnossa ja mitä teitte?
”Joulun alla kävimme lasten kanssa metsäretkellä. Taidettiin tutkia eläinten jälkiä ja olla vähän lumisotaa.”
