Luonnon matkiminen mullistaa näkemyksemme kestävästä elämästä

Entäpä, jos ostaminen olisi luontoa elvyttävä teko? No sitäpä vaan, että sellaista ostamista voisi harjoittaa mielin määrin.

Kuulostaako utopistiselta? Kenties, mutta myös täysin vakavasti otettavalta talousajattelulta. Uusintava talous (regenerative economy) on ajattelutapa, joka leviää nyt vauhdilla.

Mistä on kyse? Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on julkaissut selvityksen uusintavasta taloudesta. Uusintava talous on yksi mahdollinen tie kestävyyssiirtymään, jossa luovutaan ylikulutuksesta ja fossiilisista polttoaineista.

Merkittävä aihe kaikille siis. Mutta Sitran julkaisusta ei juuri löydy vinkkejä siitä, miten yksilö voisi vahvistaa uusintavaa taloutta elämäntavoillaan. Näkökulma on yritysten ja talouspolitiikan.

”Se johtuu siitä, että vaikka lähdetekstejä yksilön luontoa matkivasta elämäntavasta toki maailmalta löytyy, niitä harvoin tarkastellaan taloudellisen toiminnan näkökulmasta”, sanoo julkaisun kirjoittanut ennakoinnin johtava asiantuntija Eeva Hellström Sitrasta.

Mutta me emme tyydy siihen. Ykspilkkuviis.fi haastoi Eeva Hellströmin pohtimaan, miten tavallinen kansalainen voisi olla osallistua uusintavan talouden rakentamiseen.  Saamme huomata, että shoppailu, kaljalla käynti ja junnujen fudisvalmentaminen voivat kaikki olla uusintavaa taloutta.

Tietyin edellytyksin.

Näin aluksi hyviä uutisia. Uusintavassa taloudessa elämisen ei tarvitse olla niukkaa ja ilotonta puurtamista. Jos ja kun talous viritetään palvelemaan elämää, oikeat kulutusvalinnat voivat viedä parempaan suuntaan kuin kuluttamatta jättäminen.

Ostaminen ei siis ole pahaa itsessään. Se on haitallista vain, jos se tuhoaa luonnon tai ihmisten elinvoimaa.

”Itsekin ajattelin aiemmin, että kestävyydessä on kyse kulutuksen vähentämisestä. Mutta nyt ajattelen, että kyse on viisaista valinnoista”, Sitran Eeva Hellström sanoo.

”Jos toimintamalli on oikea, eli talous on elämän palveluksessa, ja jos ostamamme palvelu tai tuote elvyttää ja elävöittää luontoa, eikö sellaista pidä kuluttaa mahdollisimman paljon? Jos oikeasti teemme hyvää, miksi kuluttaisimme sitä vähemmän?”

Kohti luontoa elvyttävää kuluttamista

Käytännössä laajamittaiseen, hyvää tekevään kuluttamiseen ei päästä kovin nopeasti. Vasta pienessä osassa yrityksiä, ja niidenkin toiminnasta vain osassa, noudatetaan uusintavan talouden periaatteita. Uusintavan talouden sertifikaatteja ei ole. Kuluttajalle jää siis suuri vastuu ottaa selvää tuotteiden ja palveluiden tuotantotavoista – ja omista tarpeistaan.

”Ensin kuluttajan on kysyttävä aidosti, mikä määrä tavaroita ja palveluita riittää hyvään elämään. Onko hänellä jo riittävästi? Jos tämän pohdinnan jälkeen päätyy kuluttamaan, omilla valinnoilla voi päätyä tukemaan siirtymää uusintavaan talouteen”, Hellström sanoo.

Millaista tällainen luontoa elvyttävä kuluttaminen olisi käytännössä?

”Esimerkiksi kestävästi tuotettujen ja paikallisyhteisöjen elinvoimaa vahvistavien tuotteiden ostamista Jos esimerkiksi elintarvikkeita viljellään tavalla, joka parantaa samalla maaperän terveyttä, sitoo hiiltä maaperään, lisää peltoluonnon monimuotoisuutta sekä hyödyttää paikallista yhteisöä, niitä voi olla ihan perusteltua ostaa.”

Samaa voi soveltaa tekstiileihin. Oleellisia tietoja ovat esimerkiksi se, miten raaka-aineiden tuotannossa ja tuotteiden valmistuksessa toimitaan yhteistyössä luonnon ja paikallisten yhteisöjen kanssa.  

”Tutustu siihen mitä ostat. Kysele ja pohdi, onko tämä tuote hyväksi maailmalle ja ihmisille ja luonnolle. Joskus siitä on –  aika usein ei ole. Jos on, niin sellaista liiketoimintaa on hyvä kannattaa,” Hellström sanoo.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

Yritä parhaasi ja ole armollinen

Yksilölle jää siis paljon vastuuta selvittää, mitkä tuotteista ovat elämää elvyttäviä.

”Kyse on luottamuksen rakentamisesta yrityksen ja kuluttajan välille. Kuluttajan omaa tietoisuutta ei voi ohittaa. Ja kun yritys sanoo, että tämä tuote parantaa maailmaa, yrityksen on avattava ymmärrettävästi, miten se tapahtuu.”

Kaikkien tuotteiden ja palveluiden vaikutuksia ja niiden tuotantoketjujen vastuullisuutta kuluttaja ei voi tietää. Edes myyjä ei aina tiedä. Eikä pidäkään, Hellström sanoo.

”Koska maailmasta ei löydy yhtään yritystä joka on sataprosenttisen uusintava, voi olla joskus ihan hyvä kannattaa yrityksiä, jotka ovat sitoutuneet sinne etenemiseen. Pitää olla armollinen itselleen ja yrittää parhaansa, se riittää.”

Viherpesun kanssa saa kuitenkin olla tarkkana. Pelkkä yrityksen lupaus olla nykyistä kestävämpi tai uusintavampi vuonna 2025 ei riitä. 

”Konkretiaa täytyy olla. Esimerkiksi niin, että ”lupaamme tuotannossamme tehdä näin ja näin vuoteen 2025 mennessä”. Siitä kuluttaja tietää, että polulle on oikeasti lähdetty.”

Pakottamalla vähennät luonnon monimuotoisuutta

Uusintava talous vaikuttaa raikkaalta tuulahdukselta luontokeskustelussa. Kestävyyssiirtymässä puhutaan usein globaalin mittakaavan ratkaisuista kuten päästökaupasta, energiasiirtymästä ja ennallistamisasetuksista. Ne tapahtuvat pitkälti yksilön ulottumattomissa.

Uusintava talous tulee toisella tavalla lähelle ihmistä. Tässä ajattelussa maailma ei pelastu pelkästään ylhäältä päin tapahtuvalla sääntelyllä, vaan myös yksilöjen ja yhteisöjen monimuotoisilla valinnoilla.

”Eivät liian tiukkaan ja vain yhdestä näkökulmasta säännellyt ratkaisut ole luonnolle aina parhaita. Pidä mieli avoimena erilaisille näkökulmille ja hakeudu paikkoihin, joissa kohtaat ajattelun monimuotoisuutta. Parhaat asiat syntyvät siellä, missä erilaiset asiat kohtaavat, esimerkiksi sosiaalisissa verkostoissa”, Hellström sanoo.

Lakeja tarvitaan, mutta luontoa matkivan talouden näkökulmasta ajatus pakolla synnytetystä paremmasta maailmasta on – no, luonnonvastainen. 

”Sekä-että -ajattelu johtaa parempaan, koska elämä itsessään on monimuotoista. Vaikka joku toimintamalli toimisi, pakottamalla muut siihen vähennät elämän monimuotoisuutta.”

Tuoreelta tuntuvaa ajattelua on sekin, että uusintavan talouteen siirtyminen ei ole ensisijaisesti poliittinen projekti. Voit siirtyä toimintaan juuri siinä roolissa, jossa olet.

”Jokaisella on oma roolinsa esimerkiksi töissä, ostoksilla tai harrastuksissa. Ajatellaan vaikka, että olet fudisseurassa valmentajana. Voit järjestellä yhteisiä kuljetuksia. Voit valmentaa niin, että jokainen pelaaja saa esiin oman parhaan pelinsä. Talous on kaikkea sitä, miten me ihmiset yhdessä toimimme luonnon sekä toistemme hyväksi.”

Terve aineenvaihdunta panee tavaran kiertoon

Kestävyysajattelussa on Hellströmin mielestä tyhjiö, jota uusintavan talous on alkanut täyttää. YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 hyväksyttiin 2015. Sen pohjalta on tehty merkittäviä, mutta riittämättömiä, toimenpiteitä ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttämiseksi. Suomessa isoja askelia ovat esimerkiksi luonnon ennallistaminen ja ilmastopäästöjen vähentäminen. 

Nyt etsitään seuraavaa vaihdetta kestävän kehityksen tiellä. Muutosta voi kuvata niin, että pelkästään pahan tekemisen vähentäminen ei riitä, vaan on siirryttävä luontoa elvyttävään talouteen ja elämäntapaan. Se on suuri maailmankuvallinen muutos.

Uusintava talous nimittäin tekee meistä ennennäkemättömän vauraita, mutta eri tavalla kuin olemme tottuneet ajattelemaan. Vaurautta eivät ole pelkästään asunto ja raha, vaan myös esimerkiksi ystävät, luontosuhde ja osaaminen. Olemme vasta alussa näiden muiden pääomalajien tunnistamisessa.

”Jos on toimeentulon puolesta mahdollista, voi miettiä pystyykö rahallisia pääomia sijoittamaan johonkin toiseen, luonnon ja itsen hyvinvointia vahvistavaan pääomamuotoon, esimerkiksi sosiaalisten verkostojen vahvistamiseen.”

Eli voisiko esimerkiksi ilta oluella ystävien kanssa olla hyvinvointia vahvistava sijoitus? Vaihdanhan siinä rahaa sosiaaliseen pääomaan ja mielen hyvinvointiin.

”Kyllä, varsinkin jos käy luomuoluella!”

Toinen iso murros tapahtuu suhteessa omistamiseen. Sitä voi selittää aineenvaihdunnan käsitteen avulla. Luonnon kiertokulussa mikään ei mene hukkaan tai kaatopaikalle. Ihmisen arjessa kestävä aineenvaihdunta tarkoittaa esimerkiksi, että kaikkea ei ole pakko omistaa, vaan tavara kiertää siellä, missä sille on käyttöä. 

”Onko rivitaloyhtiön joka kodissa pakko omistaa porakone?”  Hellström kysyy. 

Uusintavaan talouden lähikäsitteitä ovatkin kiertotalous ja jakamistalous. Tavarasta voi myös luopua niiden hyväksi jotka sitä tarvitsevat. 

”Eräänlaista konmaritusta siis. Jos et tarvitse porakonetta, pistä se liikkeelle, esimerkiksi nettikauppaan. Kun myyt, jonkun toisen ei tarvitse ostaa uutta. Meillä on valtavasti pääomaa kiinni tavarassa ja sen saaminen kiertoon on tosi tärkeää”, Hellström sanoo.

Tee niin kuin näet luonnon kannalta parhaaksi

Vaikuttaa siltä, että uusintavassa taloudessa on aika paljon vapauksia etsiä sopivaa tapaa toteuttaa päätavoitetta, taloutta elämän palveluksessa. Inspiraatiota on tässäkin haettu luonnosta. Elämä saa hyvin erilaisia muotoja riippuen siitä, missä päin maapalloa tai kaupunkia ollaan. 

Tässäkin asiassa muutos nykytilaan verrattuna on suuri. Globalisoituneessa talouselämässä pyritään standardoimaan ja skaalaamaan asioita. Mitä isommin ja samankaltaisemmin kaikkialla, sen parempi tuotto pääomalle. 

”Kuluttajana voi miettiä, ostanko globaalilta firmalta, joka toimii kaikissa paikoissa samalla tavalla, vai paikalliselta toimijalta, joka sopeuttaa toimintansa paikalliseen ympäristöön. Uusintava talous arvostaa paikan olosuhteiden erityispiirteitä”, Hellström sanoo.

Mutta tämäkään asia ei ole mustavalkoinen. Hellström huomauttaa, että globaalilla kolajätillä Pepsicolla on kunnianhimoiset, hehtaareilla mitattavat tavoitteet raaka-aineiden uusintavasta tuottamisesta. Globaaleissa yrityksissä on hyviä puolia ja paikallisissa huonoja. Tämä ei ole joko tai vaan sekä että.”

” Omia aivojaan saa käyttää, kunhan on itselleen rehellinen. Uusintavassa taloudessa ei riitä, että ostaa tuotteita, jotka ovat vähemmän haitallisia kuin muut, vaan kannattaa suosia tuotteita, joiden valmistus aidosti vahvistaa ja elävöittää luontoa. Kunhan tämän ymmärtää, ei aina tarvitse tehdä kuten muut tekevät.”

Luontokeskustelussa, jossa on usein hieman enemmän saarnaamista ja käännyttämistä kuin kannustusta ajatella itse, uusintava talous saattaa olla virkistävin tulokas aikoihin.