Pirre Hytönen
Ykspilkkuviis on pyytänyt kaikilta presidenttiehdokkailta vastauksia kestävyyssiirtymää koskeviin kysymyksiin. Vastanneiden haastattelut julkaistaan ennen vaalisunnuntaita 28.1.2024. Toisena vuorossa on Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola (valitsijayhdistys).
Miten pyrkisitte presidenttinä vaikuttamaan siihen, että Suomi ottaa vakavasti ilmastonmuutoksen ja luontokadon muodostaman uhan planeetan tulevaisuudelle?
”Minulle tärkeä arvo kohtuullisuuden lisäksi on ylisukupolvisuus ja ajatus, että maapallomme ja Suomi on jätettävä jälkipolville paremmassa kunnossa kuin missä itse sen on saanut. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon uhan torjuntaa on luontevaa edistää tältä arvopohjalta. Puhtaampi energia liittyy suoraan myös geopoliittisiin uhkiin. Meidän on päästävä eroon hiilivetyihin liittyvistä riippuvuuksista ja samalla vältettävä riippuvaisuutta Kiinasta. Satsaaminen suomalaisiin ja eurooppalaisiin puhtaan energian ratkaisuihin helpottaa myös turvallisuuspoliittista painetta.”
Mitä vaikutusmahdollisuuksia presidentin valtaoikeuksien puitteissa näette?
”Nato on vuonna 2022 ottanut strategiseksi tavoitteekseen olla maailman johtava organisaatio ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutusten ymmärtämisessä ja niihin varautumisessa. Koska presidentti edustaa Suomea Nato-huippukokouksissa, pyrkisin siinä roolissa ensisijaisesti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, tieteelliseen tutkimukseen perustuen ja asiantuntijoita kuunnellen vaikuttamaan Naton strategian toteutumiseen. Painopisteenä pidän kehitysmaita ja arktisia alueita koskevia ilmastonmuutoshaasteita, erityisesti niihin liittyviä geopoliittisia turvallisuusuhkia. Naton oman toiminnan ilmastonvaikutuksien hallinnan tärkeyttä unohtamatta.”
”Presidentit ovat perinteisesti tehneet vienninedistämismatkoja. Haluan ensisijaisesti vaikuttaa siihen, että vienninedistämisestä vastuulliset tahot laativat strategian, jossa otetaan huomioon kestävän kehityksen menestystekijät, kestävä arvopohja, riskit ja kokonaistaloudellinen hyöty Suomelle ja kohdemaalle. Strategian perusteella valitaan kohteet, joissa presidentin mukaantulolla eri muodoissaan on merkitystä”.
Raha suuntautuu kestävään kehitykseen
”Dubain ilmastokokouksen viesti globaalista hiilineutraliudesta vuoteen 2050 mennessä vahvistanee myös rahoitusmarkkinoiden keskeistä roolia ilmastonmuutoksen torjumisessa. Vastuulliset sijoittajat suuntaavat toivottavasti resurssinsa kestävän kehityksen kohteisiin. Jos luottoluokituslaitokset alkavat ottaa huomioon ympäristövastuun johdonmukaisesti ja läpinäkyvästi kriteereissään, se ohjaa voimakkaasti valtioiden ja yritysten harjoittamaa politiikkaa oikeaan suuntaan. Presidentillä ei luonnollisestikaan ole toimivaltaa rahoitusmarkkinoiden ja sijoittajien suuntaan, mutta arvojohtajana olisin halukas pitämään näkyvästi esillä rahoitusmarkkinoiden keskeistä roolia kestävän kehityksen ajurina.”
Mitä konkreettisia esimerkkejä voisitte mainita esimerkillä johtamisesta nimenomaan näiden ympäristökysymysten suhteen?
”Tärkein esimerkillä johtaminen on se, että Suomi toteuttaa osaltaan kansainvälisesti yhdessä sovitut ympäristötavoitteet. Konkreettinen esimerkki voisi olla, että lainsäätäjät ja muut valtionhallinnon edustajat tasavallan presidentti mukaan lukien tekisivät päätökset kestävän kehityksen kriteerejä näkyvästi korostaen. Presidentillä henkilökohtaisesti on poikkeuksellisen suuri mahdollisuus johtaa esimerkillä, joten pidän kiinni kohtuullisesta elämäntavastani.”
EU:n kiertotalousohjelman tavoitteena on hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta vuoteen 2035 mennessä. Miten Suomi pystyy saavuttamaan tämän tavoitteen? Miten presidenttinä edistäisitte tavoitteen toteutumista?
”Tavoitteiden saavuttamista edistää, jos kiertotalousyhteiskunta osataan nähdä valtavana hyvinvointia ja kestävää talouskasvua lisäävänä mahdollisuutena. Asennemuutos ja osaaminen ovat sen vuoksi ratkaisevia tekijöitä. Hallituksen, lainsäätäjien ja muun julkishallinnon sekä yritysten havahtumisen ohella jokaisen kansalaisen ja kuluttajan asenne ja tietotaito ratkaisee. Presidenttinä ja arvojohtajana pitäisin esillä erityisesti tutkimuksen ja koulutuksen, mutta myös kansalaisyhteiskunnan roolia resurssiviisaan raaka-aineiden käytön omaksumisessa. Strategia ja tavoitteet ovat tärkeitä, mutta teot ratkaisevat.”
Milloin kävitte viimeksi luonnossa ja mitä teitte siellä?
”Vierailin kampanjan tiimoilta Oulussa ja Kuusamossa. Kävin siellä iltakävelyllä tentin jälkeen. Hetki luonnon keskellä piristi mieltä.”
